Kuntoutuksen prosessikiihdyttämö kehitettiin kuntoutuksen yhteiskehittämisen alustaksi. Tällä alustalla erityyppiset kuntoutuksen toimijat voivat yhteistyössä muotoilla kuntoukseen liittyviä tuotteita, palveluja tai prosesseja.

Omaa toimintaa on hyvä tarkastella aika ajoin kriittisesti ja hieman etäämmältä. Itsearviointi on oman toiminnan kehittämistä, oli sitten kyseessä järjestön koko toiminta tai yksittäisen projektin tai työntekijän työn jäsentäminen ja koordinointi. Kuntoutussäätiön ARTSI-toiminnassa on luotu malli ja työkaluja toiminnan kuvaamiseen ja itsearvioinnin toteuttamiseen.

Lukivaikeuden tutkimuksessa on tehty suuria harppauksia, mutta paljon on vielä tutkittavaa. Aivojen toiminta on monelta osin mysteeri, ja erityisopetuksen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimukselle on tarvetta. Erityisesti nuorten ja aikuisten kohdalla tarvitaan lisää tutkimusta.

Mielenterveyden ongelmat ja oppimisen vaikeudet vaikeuttavat nuorten opintoihin hakeutumista, niissä edistymistä sekä työelämään pääsyä. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös nuorten tarpeet ja toimintatavat muuttuvat. On tarpeen löytää uusia tapoja tunnistaa vaikeuksia kokevia nuoria sekä tarjota heille motivoivia, nykyaikaan soveltuvia tukimuotoja.

Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja kuntoutujalähtöistä. Konkreettisten tavoitteiden löytäminen koetaan käytännössä usein haasteelliseksi. Tulevaisuus pelissä -kehittämishankkeessa tuotettiin ICF-pohjainen työkalu ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Lautapelimuotoisessa SPIRAL-menetelmässä kuntoutujat arvioivat toimintakykyänsä vuorovaikutuksellisesti tunnistaen alueita, joihin he itse eniten toivoisivat muutosta.

Digitalisaatiota on verrattu monesti teolliseen vallankumoukseen sen tuoman tuotannon tehostumisen ansiosta. Tekoälyn kehittymisen myötä on esitetty, että digitalisaation ansiosta tuotannon tehostuminen on lineaarisen sijaan eksponentiaalista.

Asiantuntijatyö ja tietotyö ovat nykymaailmassa muuttuneet pirstaleisiksi. Päivät katkeilevat kokouksiin, sähköposteihin ja monenlaiseen tärkeään mutta hajottavaan. Samalla ne oman ydintehtävän kannalta keskeisimmät ja sisällöllisesti vaativimmat työtkin pitäisi saada tehdyksi. Tutkijan työ on uuden luovan synnyttämistä, piilotettujen yhteyksien havaitsemista, olennaisen löytämistä isosta tietomassasta; mitään näistä ei voi tehdä puolessa tunnissa kokouksen ja lounastauon välissä. Vaativa tutkijan ja kehittäjän työ vaatii tilaa ajattelulle, muuten työn tulokset typistyvät vähimmäisvaatimusten täyttämiseen ja innovaatiot jäävät syntymättä.

Kuntoutus on järjestelmällistä ja objektiiviseen, tutkittuun tietoon perustuvaa ammatillista toimintaa. Samanaikaisesti asiakkaan näkökulma, asiakkaan osallistuminen sekä osallisuus nähdään kuntoutuksessa keskeisinä asioina. Ilman niitä tehokkainkin, tutkittuun tietoon perustuva kuntoutusprosessi jää mekaanisten toimenpiteiden sarjaksi.