Eduskunnan kuntoutusverkosto pitää yhteistyön tiivistämistä välttämättömänä työllisyydenhoidossa ja sen uudistuksissa.
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään TE-toimistoilta kuntien työllisyysalueille vuoden 2025 alussa. Työllisyysalueilla on hyvät lähtökohdat rakentaa uudenlaisia yhteistyön muotoja kuntien, järjestöjen ja alueen elinkeinoelämän kanssa.
Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, ja yhteistyö niiden kanssa on välttämätöntä myös työllisyydenhoidossa ja työhön kuntoutumisessa. Lisäksi työllistymistä ja työkykyä tukevien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on tarpeen. Suomessa on valtava määrä hyviä työhön kuntoutumista edistäviä toimintamalleja eri sektoreilla, mutta tieto niistä ei leviä riittävästi.
Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita on 285 000 ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 101 000. Kyse ei ole marginaaleista eikä marginaalisesta ilmiöstä
“Työ on toimeentulon lisäksi tärkeä osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentaja. Työ tukee ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti”, muistuttaa eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen.
Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että oikeus työhön turvataan Suomen perustuslaissa. Jokaisella on oltava oikeus ansaita elantonsa valitsemassaan työssä tai ammatissa.
Nyt väliinputoamisia tapahtuu, ja erityisesti tästä kärsivät ne ihmiset, joilla on monia ja samanaikaisia ongelmia toimintakyvyssään. 70 prosentilla työttömistä on enemmän kuin yksi työllistymisen este. Yleisimpiä esteitä ovat terveysrajoitteet.
Tällä hetkellä mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden selittäjä. Eduskunnan kuntoutusverkosto nostaa esille huolen nuorista, joilla mielenterveyden haasteet ovat isoja. Vuoden 2023 lopussa alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia nuoria oli noin 25 500. Iäkkäillä työikäisillä puolestaan suurin työkyvyn uhka on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat.
Moni osatyökykyinen ja vammainen on valmis tekemään töitä, mutta etuusjärjestelmät ja asenteet eivät tätä kaikilta osin tue.
“Ajan saatossa palvelut ja etuudet ovat myös eriytyneet voimakkaasti toisistaan. Tämä vaikeuttaa työllistymistä ja työssä jatkamista erityisesti niillä ihmisillä, joilla on toimintakyvyn haasteita”, toteaa eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja Inka Hopsu.
Kuntoutus edistää työllistymistä, kun se on riittävän varhain toteutettua ja siinä huomioidaan ihmisen ja hänen lähipiirinsä tarpeet kokonaisvaltaisesti.
Kuntoutus on keskeinen keino edistää työkykyä sekä mielenterveyden että tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa. Kuntoutus kannattaa. On arvioitu, että työhön kuntoutumisen onnistuminen säästää yhteiskunnan kustannuksia yli kuusi miljardia.
Eduskunnan kuntoutusverkosto järjesti yhdessä Kuntoutusverkosto KUVE:n kanssa tilaisuuden työhön kuntoutumisesta ja sitä koskevista uudistuksista 11.12.2024 Kansalaisinfossa.
Eduskunnan kuntoutusverkoston tilaisuudet jatkuvat vuonna 2025.
Kannanotto perustuu Eduskunnan kuntoutusverkoston yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön kanssa 11.12.2024 Eduskunnan kansalaisinfossa järjestämään asiantuntijaseminaariin, jonka aiheena oli Työllisyyden rakenteet uudistuvat – Miten varmistetaan työkyvyn tuki ja estetään heikoimmassa asemassa olevien väliinputoaminen? Tästä linkistä pääset tilaisuuden tapahtumasivulle.
Eduskunnan kuntoutusverkoston kumppanina toimii Sosten ja Kuntoutussäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto Kuve, jonka varapuheenjohtaja on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mira Nieminen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Inka Hopsu
