
Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö HOOK-hankkeen selvityksessä havaittiin, että rikostaustaisten työllistyminen on usein haasteellista. Rikostaustaisista 43 % kokee, että työllistyminen on ollut hankalaa. Rikostaustaisten kanssa työskentelevistä ammattilaisista (69%) sekä työnantajista (70%) valtaosa arvioi, että rikostaustaisten henkilöiden työllistyminen toteutuu tällä hetkellä huonosti tai erittäin huonosti. Yli puolet työnantajista voisi kuitenkin harkita rikostaustaisen henkilön työllistämistä.
”Luulen, että voisimme palkata rikostaustaisen henkilön, mutta en osaa sanoa, miten rikostausta tulisi ilmi rekrytointiprosessissa. En ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa.” (Työnantajien kyselyn avovastaus)
Rikostaustaisten työllistymisen esteenä nähtiin erilaisten haasteiden kasaantuminen ja ne liittyivät rikostaustaisten terveyteen ja toimintakykyyn, osaamiseen, palveluihin ja rakenteisiin sekä työssä ja työnhaussa kohdattuihin ennakkoluuloihin. Rikostaustaiset arvioivat kohdanneensa keskimäärin yli kuusi työllistymistä haittaavaa tekijää. Ammattilaiset ja työnantajat arvioivat kohderyhmän tilannetta kriittisemmin ja valitsivat keskimäärin yli kymmenen rikostaustaisten työllistymistä haittaavaa tekijää annetusta 28:n kohdan listauksesta.
”Useimmiten kyse on useammasta yhtäaikaisesta työllistymisen esteestä, kuin vain yhdestä.” (Ammattilaisten kyselyn avovastaus)
Rikostaustaisten työllistymistä edistää sopiva tuki, hoito ja kuntoutus. Selvityksessä arvioitiin, että näitä tulisi saada rangaistuksen eri vaiheissa, eli jo rangaistuksen aikana, sen nivelvaiheissa ja rangaistuksen jälkeen. Tukea olisi saatava erilaisiin tarpeisiin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden, työllistymistä edistävien palveluiden ja rikoserityisten palveluiden kontekstissa. Tuen, hoidon ja kuntoutuksen tulisi kestää myös riittävän pitkään, sillä niin edistetään rikostaustaisten työ- ja toimintakykyä sekä motivaatiota työllistyä.
”Olisi järkevää tukea kuntoutumista riittävän kauan, jotta se olisi pysyvää. Kuntoutuksen tukeminen on kuitenkin rikkonaista tai sitä ei tunnisteta.” (Ammattilaisten kyselyn avovastaus)
Rikostaustaisten työllistymistä edistävänä tekijänä nähtiin työnhakijoiden osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen. Osaamisen ylläpitäminen koettiin myös tärkeäksi. Merkityksellisen tekemisen, kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilujen nähtiin kehittävän työelämässä vaadittavaa osaamista formaalin koulutuksen lisäksi.
”Pitäisi olla tarjolla pitkäkestoista, elämäntilanteen mukaista tukea työllistymiseen niin varhaisen urasuunnittelun, työnhaun, opintojen kuin töiden aloittamisen alkuvaiheenkin aikana.” (Ammattilaisten kyselyn avovastaus)
On tärkeää, että erilaisia palveluita kehitettäessä tiedostetaan ne lukuisat esteet ja haasteet, jotka vaikeuttavat rikostaustaisten työelämäosallisuutta, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa rikostaustaisten työelämäosallisuutta edistävät tekijät ja mahdollistaa niiden toteutuminen. Työelämäosallisuus toimii rikostaustaisille henkilöille muutoksen mahdollistavina koukkuina (hooks for change). Nämä koukut yhdessä henkilön muuttuvan identiteetin ja arvomaailman kanssa mahdollistavat rikoksettoman elämäntavan.
”Olisi tärkeä saada se potentiaali käyttöön, mitä ihmisillä on.” (Rikostaustaisten kyselyn avovastaus)
HOOK-hankkeessa selvitettiin työelämäosallisuutta edistäviä ja hankaloittavia tekijöitä rikostaustaisten, heidän kanssansa työskentelevien ammattilaisten sekä työnantajien näkökulmista. Tutustu selvityksestä tehtyyn raporttiin täältä: https://peda.net/id/56335842be1

Selvitys on osa HOOK-hankkeen toimenpiteitä. Rikostaustaisten työelämäosallisuuden kiihdyttämö - HOOK on Kuntoutussäätiön ja Rikoksettoman elämän tukisäätiön (RETS) toteuttama Euroopan unionin osarahoittama (ESR+ 2024-2027) kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään Uudellemaalle kansalaisjärjestölähtöinen yhteistoimintamalli, joka tukee rikoksia tehneitä henkilöitä, heidän kanssaan toimivia ammattilaisia sekä heitä työllistäviä työnantajia.

Rahoitus- ja TKI-erityisasiantuntija, Fysioterapeutti YAMK, Terveystieteiden maisteri (TtM)

Kuntouttavan työtoiminnan kehitysvastaava, Sosionomi (AMK)