Moniosaajat-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen osaamista ja lisätä työvälineitä järjestöjen oman toiminnan kehittämiseen osana uusia hyvinvointialueita. Hankkeen toiminta-alue on Kanta-Häme ja Uusimaa. Hankkeen toimintaa järjestetään vuoden 2025 loppuun saakka. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (ESR+). Lisäksi Kuntoutussäätiö saa STEA:lta avustusta hankkeen omarahoitusosuuteen.
Moniosaajat-hankkeen puitteissa toteutettiin kevään 2023 aikana Kanta-Hämeen ja Uudenmaan sote-yhdistysten työntekijöille ja vapaaehtoisille kysely (N=111) osaamisen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista.
Kysely oli osa Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuntoutussäätiön Moniosaajat-hankkeen selvitystyövaihetta ja sen tuloksia hyödynnetään hankkeen toiminnan suunnittelussa ja kohdentamisessa. Kuntoutussäätiö vastasi kyselyn toteuttamisesta.
Kysymysten teemoja muotoiltiin alueen järjestötoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kyselyn valmistelussa ja tulosten analysoinnissa oli mukana kaikki hankkeen työntekijät. Lisäksi hankkeen keskeisiä teemoja myös nostettiin aiheiksi kyselyyn.
Osaamisen, osaamistarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden lisäksi kysyttiin tarkemmin järjestöjen tarvetta saada lisää osaamista viidestä aihealueesta: vapaaehtoisten saaminen ja sitoutuminen, rahoituksen hankkimiseen vaadittava osaaminen, kestävän kehityksen osaaminen, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä viestintä ja digitaalisuus. Nämä teemat olivat Moniosaajat-hankkeen tavoitteiden kannalta mielenkiintoisia tai olivat nousseet esille hankealueen toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa.
Kyselyyn vastanneet yhdistykset arvioivat yleisesti ottaen osaamisen hyvälle tasolle eri osaamisalueissa. Osaaminen oli hyvää erityisesti oman toiminnan kehittämisen sekä yhteistyö- ja verkostoitumistaitojen osalta. Vertailtaessa vastauksia vastaajan rooliin yhdistyksessä, vapaaehtoiset arvioivat useimmiten osaamisen olevan heikompaa. Mitä suurempi yhdistys (mitä enemmän työntekijöitä) oli kyseessä, sen parempaa osaamisen katsottiin olevan.
Rahoitukseen liittyvä osaaminen tuli tuloksissa vahvasti esille. Suurin osa vastaajista (64 %) katsoi, että heidän yhdistyksessään on tarvetta saada lisää osaamista rahoituksen hankkimiseen. Se näyttäisi haastavan niin pienten kuin suurempien järjestöjen tämän hetken osaamista. Kyselyyn vastanneiden järjestötyöntekijöiden ja vapaaehtoisten mukaan osaamista tarvitaan lisää rahoituksen monipuolistamiseen, erityisesti tarvittaisiin uusia rahoituskanavia ja hankeosaamista.
Tulevaisuuden näkökulmasta yhdistysten rahoitukseen liittyvä osaaminen myös korostui vahvasti, sillä lähitulevaisuuden tärkeimmäksi taidoksi vastaajat valitsivat rahoituksen hakemisen (59 %) sekä tärkeimmäksi haasteeksi myös rahoituksen niukkenemisen (73 %).
”Uusien rahoitusmallien suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan osaamista. Jos halutaan olla vähemmän riippuvaisia yksittäisistä rahoittajista, tarvitaan uusia “liiketoimintamalleja”.”
– Kyselyvastaus, luottamushenkilö/hallituksen jäsen.
Mielenkiintoista oli huomata, että tulevaisuuden taitoihin liittyen vastauksissa palvelujen ja toiminnan tuotteistaminen jäi toisiksi vähiten tärkeäksi, vaikka rahoituksen hakeminen yhdistykselle valittiin tärkeimmäksi. Hanketiimissä pohdittiinkin, että kertooko tulos siitä, että vastaajien osalta yhdistysten yleishyödylliseen toimintaan liittyvät avustusmuodot nähdään jatkossa tärkeämmässä roolissa kuin markkinaehtoisten palvelujen kehittäminen tai tuottaminen?
Tulevaisuuden taitojen näkökulmasta toiseksi tärkeimmäksi (53 %) taidoksi vastauskissa nousi viestintä. Lisäksi vastaajista 70 %:n koki yhdistyksessään olevan viestintään ja digitaalisuuteen liittyviä haasteita tällä hetkellä. Pienissä järjestöissä (ei palkattuja työntekijöitä) oli muun kokoisia järjestöjä hieman useammin viestintään ja digitaalisuuteen liittyviä osaamisongelmia.
Vastaajat tunnistivat osaamistarpeita eri viestinnän osa-alueilta, sekä laajemmin tai yleisesti viestinnässä. Viestinnän ja digitaalisuuden osaamisen taso yhdistyksessä myös vaihtelee työntekijöiden ja/tai vapaaehtoisten välillä.
”Digitaidot ovat keskeisessä asemassa tulevaisuudessa. Palvelut ja erilaiset toiminnot siirtyvät enenevissä määrin verkkoon, joten on tärkeää huomioida sekä järjestöjen työntekijöiden että toimintaan osallistuvien ihmisten digitaidot. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito.”
– Kyselyvastaus, yhdistyksen työntekijä
Viestinnän osaaminen on keskeisessä roolissa sen linkittyessä vahvasti yhdistyksen eri toimintoihin ja haasteisiin kuten uusien vapaaehtoisten innostamiseen, toiminnan hyötyjen kuvaamiseen tai verkostoitumiseen. Digitaalisuus on monella tapaa viestinnän osa-aluetta.
Yli puolet vastaajista (56 %) koki, että yhdistyksellä on haasteita vapaaehtoisten saamisessa ja sitoutumisessa toimintaan tällä hetkellä. Haaste korostui vapaaehtoisten ja pienten yhdistysten (ei työntekijöitä) vastauksissa.
Uusien vapaaehtoisten saamisen mukaan toimintaan nähtiin myös toiseksi suurimpana (52 %) lähitulevaisuuden haasteista. Vapaaehtoistyön eri haasteet nousivat erityisesti esille pienten yhdistysten vastauksissa.
Kyselyyn vastaajat nostivat esille, että osaamista ja tukea tarvittaisiin vapaaehtoistyön kehittämiseen ja koulutuksiin, uusien vapaaehtoistyön muotojen kehittämiseen, yhdistystoiminnan markkinointiin ja uusien vapaaehtoisten saamiseen.
Houkuttelevia ideoita esim. viestintä- tai mainoskampanjoihin, joilla saataisiin lisää kiinnostuneita vapaaehtoisia.”
– Kyselyvastaus, yhdistyksen työntekijä
Yhdenvertaisuussuunnitelma on vain harvoilla yhdistyksillä käytössä välineenä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Mitä pienempi yhdistys, sitä harvemmin on yhdistyksessä tehty yhdenvertaisuussuunnitelma. Vastauksissa tuotiin esille muita keinoja edistää yhdenvertaisuutta ja että tarvitaan yleisesti tietoa yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen ja osaamista edistää yhdenvertaisuutta.
Hankkeessa olisikin hyvä miettiä yhdessä yhdistysten kanssa, millainen toimintatapa tukisi erityisesti pienten yhdistysten yhdenvertaisuuden edistämistä ja miten käsite kotiutuisi yhdistysten käyttöön kuvaamaan ja kehittämään toimintaa?
Yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen olisi ajankohtaista ja kaikki tieto sen kokoamisen prosessista olisi tarpeen.”
– Kyselyvastaus, yhdistyksen työntekijä
Vastausten perusteella näyttäisi olevan epäselvää millainen rooli kestävyyteen liittyvillä teemoilla on sosiaali- ja terveysalan yhdistysten toiminnassa ja miten niitä voidaan jatkossa hyödyntää. Vastaajista iso osa koki vaikeaksi arvioida, kuinka paljon heidän yhdistyksessään on osaamista edistää kestävää kehitystä (en osaa sanoa 46 %).
Osaamista kaivattiin lisää perustietoihin ja miten ottaa kestävä kehitys paremmin huomioon yhdistyksen toiminnassa käytännössä. Ekologisten toimintatapojen edistäminen yhdistystoiminnassa nähtiin kaikista vähiten tärkeäksi lähitulevaisuudessa tarvittavista taidoista (7 %).
Hankkeen toiminnan puitteissa voisikin olla tärkeää pohtia, mikä yhteys kestävyyden teemoilla voisi olla esim. yhdistysten rahoituksen vahvistamiseen tai uusien vapaaehtoisten mukaan innostamiseen.
”Uskon, että organisaatiossamme löytyy osaamista, mutta se ei välttämättä laajennu koko organisaatioon.”
– Kyselyvastaus, yhdistyksen työntekijä
Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin oheisesta raportista (pdf).
Voit myös tutustua kyselyssä käytettyyn kyselylomakkeeseen (pdf).
Tarkemmin tulevaan toimintaamme pääset tutustumaan osoitteessa: moniosaajat.humak.fi
Kristiina Vesama
projektipäällikkö
050 533 9229
kristiina.vesama@humak.fi
Humanistinen ammattikorkeakoulu
