Kuntoutussäätiön tutkimus: Kuolleisuus- ja työkyvyttömyyseläkeriskit korkeita useissa ammateissa

Ammattien välillä on merkittäviä kuolleisuuseroja. Kaikki keskimääräistä korkeamman kuolleisuuden ammatit olivat työntekijäammatteja, paitsi naisilla kuolleisuus oli keskivertopalkansaajaa korkeampaa myös pienyritysten johtajilla, toimittajilla ja kirjailijoilla sekä sähkötekniikan asiantuntijoilla. Tämä selviää Kuntoutussäätiön tutkimuksesta ”Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015”, jossa selvitettiin 15 vuoden seuranta-ajalla palkansaajien ammattiryhmittäisiä eroja kuolleisuudessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä pitkään samassa ammatissa toimineilla.Ammatteja, joissa sekä kuolleisuus- että työkyvyttömyyseläkeriski olivat keskimääräistä korkeampia, oli naisilla 12 ja miehillä 29 kaikkiaan 130 ammatista. Naisilla kyseisiä ammatteja olivat sairaala- ja hoitoapulaiset, puhelinvaihteen- ja hätäkeskuksen hoitajat, elektronisten laitteiden kokoonpanijat sekä hienomekaanikot ja taideteollisuustyöntekijät. Miehillä tähän ryhmään kuului useita rakennusalan ja metalliteollisuuden työntekijöitä, kuljetusalan työntekijöitä, elintarvikealan työntekijöitä sekä muun muassa muovi- ja kumituotteiden valmistajat, kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat sekä mielenterveys-, kehitysvammaisten ja sosiaalialan hoitajat. Ammatit, joissa naisilla ja miehillä sekä kuolleisuus että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli keskimääräistä yleisempää, olivat siivoojat, kiinteistönhuoltajat, sekatyöntekijät, pakkaajat ja lajittelijat, rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät, tarjoilijat puutavarankäsittelijät sekä painajat ja paperituotteiden valmistajat.”Ammattien väliset terveyserot vaikuttavat melko pysyviltä”, Kuntoutussäätiön tutkija Hanna Rinne sanoo. Korkean kuolleisuuden ja työkyvyttömyyseläkealkavuuden ammatit ovat pääosin ammatteja, joissa työ on fyysisesti raskasta ja ammatissa altistuu esimerkiksi erilaisille kemiallisille riskitekijöille. Useassa ammatissa kuolinsyyt viittaavat myös elintavoista johtuviin syihin.Terveyserojen kaventamiseksi ja työurien pidentämiseksi tarvitaan useita eri lähestymistapoja ja toimenpiteitä. Erityisiä toimia tulisi suunnata niihin ammatteihin, joissa kuolleisuuden tai työkyvyttömyyden riskit ovat suurimmat. Parantamalla fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja voidaan vaikuttaa ammattiin liittyviin riskeihin. Työpaikkoihin kohdistuvalla terveyskäyttäytymiseen vaikuttavalla työllä voidaan koettaa vaikuttaa riskikäyttäytymiseen. Terveyspalveluiden saatavuuden toteutumista etenkin korkean kuolleisuuden ja työkyvyttömyysriskin ammateissa tulisi seurata tekeillä olevien sosiaali- ja terveysalan uudistusten toteutuessa. Lisäksi tulisi selvittää, onko eläkeuudistuksessa otettu tarpeeksi hyvin huomioon erityisen raskaat ammatit.Tutkimuksen aineistona oli Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä koottu yksilötasoinen pitkittäisaineisto kaikista palkansaajista vuoden 2000 lopussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineita palkansaajia. Seuranta-aika oli 2001–2015. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto sekä Merimieseläkekassa.Lisätiedot:Hanna RinneVTM, Tutkija, Kuntoutussäätiöp. 044 781 3104Hanna Rinne, Maari Parkkinen, Riikka Shemeikka, Timo Ilomäki, Veijo Notkola. Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.Tutkittua tietoa -julkaisu: Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015Tutkittua tietoa -julkaisu: Merenkulkijoiden kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen miehillä 2001–2015Tutkimuksen tulokset dioinaVideo tutkimuksen julkistamistilaisuudesta (11.12.2018)