Eduskunnan kuntoutusverkosto on huolissaan 16–29-vuotiaiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten matalan kynnyksen ammatillisen kuntoutuksen tulevaisuudesta.
Suomessa on viitisen vuotta toteutettu 16–29-vuotiaille nuorille tarkoitettua matalan kynnyksen ammatillista kuntoutusta eli niin sanottua NUOTTI-valmennusta. Palvelun piiriin on ohjattu nuoria, joilla toimintakyvyn heikkeneminen on estänyt nuoren tulevaisuuden suunnittelua sekä opiskelemaan tai työelämään pääsyä. Esimerkiksi vuonna 2022 NUOTTI-valmennukseen osallistui noin 9 000 nuorta.
Hallitus on ohjelmassaan sopinut, että lakia Kansaneläkelaitoksen eli Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista uudistetaan. Suunnitelman mukaan kuntoutuksen saamiseksi nuorilta vaadittaisiin sairaus- tai vammadiagnoosi. Toteutuessaan suunnitelma merkitsee nykyisen kaltaisen syrjäytymisvaarassa olevien nuorten matalan kynnyksen kuntoutusmuodon päättymistä.
Eduskunnan kuntoutusverkosto pitää tärkeänä, että Suomi ei hylkää elämänhallintansa kanssa kamppailevia nuoria jatkossakaan. Kuten hallitusohjelma toteaa, yksilöllä on oikeus yhteiskunnan tukeen sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei kykene huolehtimaan itsensä ja läheistensä toimeentulosta. Vaarana on, että diagnoosivaatimus matalan kynnyksen palveluihin pääsemiseksi kuormittaa hyvinvointialueita tarpeettomalla byrokratialla ja mutkistaa tukea tarvitsevien nuorten tulevaisuutta entisestään.
”On ehdottoman tärkeää, että löydämme uusia ja mahdollisimman joustavia keinoja elämänhallintansa kanssa kamppailevien nuorten tukemiseksi. Hyvinvointipalveluidemme resurssit ovat rajalliset. Juuri siksi nuorten syrjäytyminen on velkaa, johon meillä ei ole varaa”, toteaa eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen.
Nuorten kuntoutukseen kannattaa ja pitää panostaa, se on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.
”Nuoren toimintakykyä ja hyvinvointia tulee vahvistaa ja välttää näin varhaista päätymistä työkyvyttömyyseläkkeelle, ennemmin mahdollistaa ja kannustaa jatkopolkuun esimerkiksi työpajatoiminnassa tai oppisopimuskoulutuksessa”, muistuttaa verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu.
”Eduskunnan kuntoutusverkosto kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan. Pääsy NUOTTI-valmennukseen ilman diagnoosia on ratkaisevan tärkeää monen tukea tarvitsevan nuoren osallistumiselle. Tämä uudistus vastasi aikanaan muun muassa Kuntoutussäätiön tutkimuksissa todettuun tarpeeseen kehittää ammatillista kuntoutusta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Jos hyvin toimiva malli nyt lopetettaisiin, tarvittaisiin tilalle vastaava matalan kynnyksen palvelu kuntoutustukineen.” toteaa Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
Eduskunnan kuntoutusverkosto tukee ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Eduskunnan kuntoutusverkosto toimii yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa.
