Yksi, kaksi, kolme – IkäDigi!

Koronapandemian myötä monenlainen toiminta on siirtynyt verkkoon. Tämä on vaikeuttanut erityisesti ikäihmisten osallistumista ryhmätoimintoihin – monella ikääntyneellä on heikommat digitaidot, ja vain noin 40 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää internetiä.

Kuntoutussäätiön ja Omakotisäätiön Kanto-hankkeen yhteistyössä lähdettiin kehittämään digitaalisen ryhmätoiminnan mallia sellaisille henkilöille, jotka eivät ole tottuneita digilaitteiden käyttäjiä. Mallia kehitti Kuntoutussäätiön ja Omakotisäätiön työntekijät, vapaaehtoiset ja geronomiksi valmistunut Sari Matero.

Tähän Kuntoutumisen tarinaan on koottu kolmen vapaaehtoisen kokemuksia ja ajatuksia ikääntyneiden digiosallisuutta edistävän ryhmätoimintamalli IkäDigin kehittämisryhmästä.

Arnen ajatuksia

Ikäihmisten toimintaan ja osallisuuteen yhteiskunnan toimintaan digitaalisten laitteiden avulla kohtaa monia vaikeuksia. Edellytykset digiosallisuuden kehittämiseen on kiitettävästi kuvattu Kuntoutussäätiön ja Omakotisäätiön Kanto-hankkeen aloitteesta blogikirjoituksessa digiosallisuusmallista. Muutama askel omatoimisuuteen kannattaa tuoda esille.

Onko laitteita ja infraa käytettävissä

Digiosallisuus edellyttää, että ikäihmisillä – ja muillakin ihmisillä – on laitteita käytettävissä: älypuhelimia, tabletteja, kannettavia tietokoneita, pöytäkoneita tai useampia näistä. Laitteita yhdistämään tarvitaan infra: puhelinverkkoja, tiedonsiirtoverkkoja, 4G, 5G, valokaapeliyhteyksiä. Näitä yhdistämällä syntyy järkevää ja hyödyllistä tai viihteellistä toimintaa ihmisille yksin tai yhdessä, joukossa tai erikseen.

Jos laitteita ja infraa ei ole käytettävissä, osallisuus digitalisoituvaan yhteiskuntaan jää puutteelliseksi: verkkopankissa jää käymättä, verkkokaupassa ostamatta, seniorikerhon etätapaamisiin osallistumatta. Siksi toimivien laitteiden ja yhteyksien saatavuus on ensimmäinen varmistettava askel ikäihmisten digiosallisuuteen.

Jotkut seurakunnat ovat esimerkillisesti tarjoamassa ikäihmisille apua laitteiden hankkimiseksi silloin, kun diakoniset ehdot täyttyvät.

Opastus lähellä, etäällä tai videolla

Toinen askel omatoimisuuteen voi ottaa, kun toimiva opastus on saatavilla. Aiheet ovat moninaiset: omien tietojen haku ja hallinta kantapalvelussa, lääkärin, hammaslääkärin tai muun palvelun aikojen varaaminen, terveydentilan selvittäminen Maisassa, ystävien, lasten, lastenlasten ja sukulaisten tapaaminen etäyhteyden kautta – digielämän koko kirjo.

Osaaminen näiden toimintojen hallintaan voi saada alkusysäyksen tai innostuksen kehittämiseen opastamalla ensin opastajan ja opastettavan ollessa läsnä, sittemmin ehkä etäälläkin. Videoiden avulla asiat voi kerrata tarvittavan monta kertaa.

Opastuksia tarjoamassa ovat monet tahot, DigIn, Enter, Ikäinstituutti, Valli, Verkosta virtaa. Vapaaehtoisina voimme itse kukin omien kykyjemme mukaan auttaa muita löytämään perille digimaailmassa.

Itsenäisesti jatkamaan

Kun digimaailmassa on päästy alkuun ja pystyy enemmän omatoimisuuteen, tarvitaan jatkuvuutta. Digimaailmassa muutostahti pitää huolen siitä, että harva tulee täysoppineeksi. On tärkeää, että opastusten jälkeen tuki ei katkea. Tässäkin voimme vapaaehtoisina ojentaa avustavan käden myös järjestettyjen etätapaamisten välissä.

‍Arne Larsson, 77+ v., virtuaali-isäntä, vapaaehtoinen

Tenhon ajatuksia

Asiantuntijaryhmässä selvisi ikäihmisten puutteet ja tarpeet digiosaamiseen.

Jäin kaipaamaan miten vapaaehtoiset saataisi jatkamaan sitä käytännössä loputonta opastustyötä? Siihen on tarvetta, jotta mahdollisimman moni saisi mahdollisuuden olla toisiinsa yhteydessä edes etänä tai voisi hoitaa monia asioita, mitkä on tehty mahdolliseksi pääasiassa verkon kautta.

Vapaaehtoistyöhön tarvittaisiin ”asemapaikkatuki”, hoivakeskukset, kirjastot ja sen tyyppiset. Eli julkinen osoite. Tietenkin vapaaehtoisia ja niiden kesken hyvä yhteistyölinkki ympäri maan.

‍Tenho Palmroth, 73 v., vapaaehtoinen

Hilkan ajatuksia

Jaetaan iso urakka palasiin.

Osa ikääntyneistä käyttää jo verkkopankkia, mutta käytössä on paperinen tunnuslukulista. Sillä pääsee oman pankkinsa palveluihin, mutta se ei kelpaa vahvaan tunnistautumiseen. Pankistaan saa tunnuslukulaitteen, jota tarvitaan asioiden hoitoon sähköisesti. Yhteydenotto yrityksiin puhelimella on aika vaikeaa ja jonottaminen lisää puhelinlaskua. Yhä tärkeämmäksi noussutta koronapassia ei saa ladattua ilman mobiili- tai tunnuslukulaitetta. Nämä käyttäjät saadaan helposti opastettua laajempaan verkon käyttöön.

Joulu ja muut juhlapäivät ovat tulossa. Lahjan keksiminen on vaikeaa, kun tavaraa on joka taloudessa aivan riittävästi. Voisivatko omaiset yhteishankinnalla lahjoittaa läppärin tai kannettavan tietokoneen ikääntyneelle omaiselleen? Jokainen sitoutuisi lahjakortilla opastamaan viikkovuorollaan uutta käyttäjää eteenpäin. Netistä löytyy herkkuja moneen lähtöön, jotka lisäävät aloittelijan kiinnostusta. Jo sähköpostin hallinta antaa yhteydenpitovälineitä tähänkin talveen, kun kukaan ei oikein liiku missään.

Tai jokainen meistä voisi tehdä uudenvuodenlupauksen 2022: Lupaan toimia kummina jonkin aikaa yhdelle uudelle digimaailmaan astuvalle.

‍Hilkka Nenonen 84+, vapaaehtoinen

Lisätietoja

Oletko ikäihminen ja kaipaat apua digitaidoissa? Tutustu ikäihmisille suunnattuun Digiosallisuus-hankkeeseen Itä-Helsingissä.

‍Lue lisää hankkeesta ja Sari Materon opinnäytetyöstä Kuntoutussäätiön tutkijablogista. Voit tutustua Sari Materon opinnäytetyöhön täältä.

Kirjoittajat ja kuvat

Eri kirjoittajat. Kuva Malviina Hallamaa