Suomeksi
In English
På svenskaToimintakykykuntoutus
Toimintakyky tarkoittaa mielekästä elämää olosuhteista riippumatta
Laajasti ymmärrettynä ihmisen toimintakyky tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista pystyvyyttä toimia erilaisissa ympäristöissä ja itselle tärkeissä elämän toiminnoissa. Toimintakyvyn rajoitteilla ei siis tarkoiteta vain vammojen tai sairauksien tuottamia fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita, vaan toimintakyvyn rajoittumisessa on kyse epäsuhdasta ihmisen terveyden ja konkreettisen elämäntilanteen vaatimusten ja olosuhteiden välillä.
Toimintakyky on siis kykyä liikkua ja toimia aktiivisesti omissa arjen toimintaympäristöissä ja rooleissa.
Toimintakyky on kykyä olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa osana yhteisöjä ja selviytyä ympäristön asettamista vaatimuksista.
Toimintakyvyn rajoitteiden kuntoutukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sellaiset ympäristö- ja yksilölliset tekijät kuin saatavilla oleva tuki ja palvelut, apuvälineet, työ- tai opiskelutilanne, yksilön motivaatio, läheiset ihmissuhteet, harrastukset tai yhteisöön ja yhteiskuntaan osallistuminen.
Kuntoutussäätiössä tutkimme ja kehitämme toimintakykyä tukevaa kuntoutusta eri väestöryhmien ja sairausryhmien tarpeisiin mm. seuraavissa hankkeissa ja toiminnoissa.
Sairastuneen toimintakyvyn tukeminen
Sairastuminen ja toimintakyvyn rajoitukset tarkoittavat usein suurta muutosta ihmisen elämässä, mikä voi vaikuttaa syvällisestikin ymmärrykseen itsestä ja omasta pystyvyydestä. Järjestöt tarjoavat kohderyhmilleen monipuolista tukitoimintaa sopeutumiseen sairauden tai muun haastavan elämäntilanteen mukanaan tuomiin muutoksiin. Osana STEA:n rahoittamaa toimintaa Kuntoutussäätiö kehittää ja selkiyttää toimintakykyä tukevan tavoitteellisen tukitoiminnan prosesseja yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Kuntoutussäätiö tukee myös järjestöjen tarjoamasta kurssitoiminnasta tiedottamista ylläpitämällä Järjestöjen kurssikalenteria, joka kokoaa järjestöjen tarjoamat toimintakykyä tukevat kurssit yhteen paikkaan. Lisäksi Kuntoutussäätiö osallistuu järjestöjen kohderyhmilleen tarjoaman toimintakykyä tukevan toiminnan aseman määrittämiseen kuntoutuksen kokonaisuudessa.
Lisäksi Kuntoutussäätiö on tutkinut etämuotoisena toteutetun sopeutumisvalmennuksen toimivuutta ja vaikutuksia Invalidiliiton hallinnoimassa hankkeessa, jossa 10 järjestöä toteutti ja kehitti yhteistyössä etäsopeutumisvalmennuskursseja. Kuntoutussäätiö jatkaa edelleen järjestöjen tarjoaman etämuotoisen tukitoiminnan kehittämistä yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja levittää tietoa toimivista käytännöistä.
Kuntoutuksen väliinputoajat ja ulkomaalaistaustaisten terveys, toimintakyky ja tuen saanti
Kuntoutusäätiö tukee järjestöjen vaikuttamistyötä ja toiminnan kohdentumista tuottamalla ja levittämällä tietoa kuntoutusjärjestelmän väliinputoajien tuen tarpeista. Toimintaa toteutetaan STEA:n tuella. Aiemmin olemme selvittäneet muun muassa ulkomaalaistaustaisten suomalaisten terveyden edistämisen erityistarpeita ja järjestötoimintaan osallistumisen esteitä, alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja toimintakyvyn tuen saannissa ja tuen puutteessa sekä nuorten aikuisten terveydessä, toimintakyvyssä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa.
Asiakaslähtöiset tavoitteet ja Spiral-menetelmä
Toimintakyvyn tukemisessa saavutetaan parhaita tuloksia, kun valitut tavoitteet ovat asiakaslähtöisiä ja asiakkaalle itselleen mielekkäitä. Ryhmätoiminnassa yksilöllisen, asiakasta motivoivan tavoitteen löytäminen on usein haastavaa. Spiral-menetelmä on Kuntoutussäätiön ja Kelan yhteistyössä kehittämä lautapeli, joka kannustaa osallistujia arvioimaan omaa toimintakykyään ja löytämään itselleen tärkeitä ja realistisia tavoitteita. Kuntoutussäätiö jatkokehittää Spiral-menetelmää yhteistyössä järjestöjen kanssa STEA:n tuella, ja kouluttaa sen käytössä. Vaikka Spiral-menetelmä on lähtökohtaisesti ryhmätoimintaan kehitetty lautapeli, sitä voidaan hyödyntää myös yksilötapaamisissa ja ilman pelilautaa.
Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus
Toiminnalliset häiriöt tarkoittavat toiminta- ja työkykyyn liittyviä oireita, joiden syyksi ei löydy elimellistä eikä psykiatrista perussairautta. Toiminnallisten häiriöiden oireet voivat olla monimuotoisia eikä niiden hoito lääketieteen erikoisalojen yhteistyönä ole aina yksinkertaista. Kuntoutussäätiö toteutti arviointitutkimuksen Kelan ja sairaanhoitopiirien yhteistyöhankkeesta, jossa kehitettiin uusia kuntoutusmalleja 18–67-vuotiaille henkilöille, joilla on toiminta- tai työkykyä haittaavia toiminnallisia häiriöitä. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa arjen toimintakykyä ja toiminnallisten häiriöiden oireiden kanssa elämistä. Kuntoutussäätiön toteuttamassa arviointitutkimuksessa selvitettiin kehitettävien kuntoutusmallien toimivuutta ja koettuja hyötyjä kuntoutujien, kuntoutusta toteuttavien ammattilaisten ja palveluun ohjaavien terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.
Sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toimineiden kuntoutus
Kuntoutussäätiö toteuttaa sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä toimineiden henkilöiden ryhmämuotoisen kuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimusosuuden. Hankkeen rahoittaa Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja sen päätoteuttaja on Oulunkylän Kuntoutuskeskus. Hanke on jatkoa tutkimushankkeelle, jossa selvitimme rauhanturvatehtävissä palvelleiden kuntoutuksen ja tuen tarpeita sekä kuntoutuksen toteutumista ja kehittämistarpeita. Myös tämän hankkeen päätoteuttaja oli Oulunkylän Kuntoutuskeskus ja rahoittaja Maanpuolustuksen kannatussäätiö.
Valtimotautipotilaiden pienryhmissä toteutettu kuntoutus
Tulppa-kuntoutus on ryhmämuotoinen kuntoutusohjelma, jonka Suomen Sydänliitto kehitti osana Suomalaista Sydänohjelmaa (2006–2011) tukemaan valtimotautipotilaiden jatkohoitoa kunnissa. Kuntoutussäätiö on tutkinut Tulppa-kuntoutuksen toimivuutta ja vaikutuksia Suomen Sydänliiton tuella. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sydänkuntoutuksen kehittämisessä.
Erilaisten ammattien kuormittavuus toimintakyvylle
Väestön terveyden kannalta on erityisen tärkeää tunnistaa kaikkein kuormittavimpia ammatteja ja arvioida ammattiryhmittäisten kuolleisuus- tai sairastavuusriskien taustalla olevia syitä. Olemme selvittäneet laajan yksilötasoisen pitkittäisaineiston avulla ammattiryhmittäisiä eroja kuolleisuudessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tutkimushankkeessa, jonka päärahoittaja oli Työsuojelurahasto.
Kelan kuntoutuskurssit omaishoitajien ja aivoverenkiertohäiriön saaneiden kokemuksissa
Osana Kelan laajaa Muutos-hanketta Kuntoutussäätiössä toteutettiin kaksi osahanketta. Omaishoitajien toimintakykyä tukevien kurssien osalta selvitettiin sitä, kuinka kuntoutuskurssit toteutuvat ja onnistuvat tuottamaan kuntoutujien elämään odotettuja hyötyjä ja vaikutuksia. Tulokset julkaistiin vuonna 2019. Aivoverenkiertohäiriön saaneita tukevien kohdennettujen kuntoutuskurssien tarkoituksenmukaisuutta ja oikea-aikaisuutta tutkivan hankkeen tulokset julkaistiin vuonna 2020.
Luonto- ja eläinavusteinen kuntoutus
Toimintakykyä ylläpitävä ja erilaisia kuntoutusmuotoja läpileikkaava luonto- ja eläinavusteisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen on osa toimintaamme. Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä käytetään enenevässä määrin osana erilaisia ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Lisätietoa löytyy Green Care -tutkijayhteisön ja Vaasan yliopiston julkaisusta Kohti luonnollista hyvinvointia: Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen, jossa myös Kuntoutussäätiö oli mukana. Kelan rahoittamassa hankkeessa 2017–2018 kartoitettiin eläinavusteiseen terapiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta sekä toimintaa Suomessa haastatteluiden ja kyselyn avulla. Katsaus tarjoaa perustietietoa eläinavusteisesta terapiasta. Millaista on hyvä eläinavusteinen toiminta? -hankkeessa puolestaan kehitettiin yhdessä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa eläinavusteisten interventioiden laatukäsikirja sekä tutkittiin ja kerättiin lisää tietoa eläinavusteisten interventioiden toteuttamisesta havainnoinnin ja haastattelujen avulla.
Lähisuhdeväkivallan sovittelu
Lähisuhdeväkivalta voi vaikuttaa monin tavoin ihmisen elämään ja toimintakykyyn. Kuntoutussäätiössä on meneillään Sovittelu lähisuhdeväkivaltatapauksissa – osapuolten kokemukset prosessista ja sen vaikutuksista -tutkimushanke. Tutkimuksessa selvitetään lähisuhdeväkivallan vuoksi sovitteluun ohjattujen kokemuksia sovitteluprosessista ja sen vaikutuksista osapuolten elämään sekä mahdolliseen väkivallan päättymiseen sekä tuotetaan demografista tietoa sovittelun osapuolista, siitä, millaisia lähisuhteissa tapahtuvia rikoksia ja riita-asioita sovitellaan ja kuinka sovittelun osapuolia ohjataan jatkotukipalveluihin. Tutkimuksen aineistoina ovat sovittelun osapuolille suunnattu kysely ja haastattelut sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä Sopu-asiakastietokanta. Tutkimusta rahoittaa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS).
Ota yhteyttä
Jaa sivu!
