Suoraan sisältöön

Toimintakykykuntoutus

Toimintakyky tarkoittaa mielekästä elämää olosuhteista riippumatta

Laajasti ymmärrettynä ihmisen toimintakyky tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista pystyvyyttä toimia erilaisissa ympäristöissä ja itselle tärkeissä elämän toiminnoissa. Toimintakyvyn rajoitteilla ei siis tarkoiteta vain vammojen tai sairauksien tuottamia fyysisiä tai psyykkisiä rajoitteita, vaan toimintakyvyn rajoittumisessa on kyse epäsuhdasta ihmisen terveyden ja konkreettisen elämäntilanteen vaatimusten ja olosuhteiden välillä.

Toimintakyky on siis kykyä liikkua ja toimia aktiivisesti omissa arjen toimintaympäristöissä ja rooleissa.

Toimintakyky on kykyä olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa osana yhteisöjä ja selviytyä ympäristön asettamista vaatimuksista.

Toimintakyvyn rajoitteiden kuntoutukseen voivat vaikuttaa esimerkiksi sellaiset ympäristö- ja yksilölliset tekijät kuin saatavilla oleva tuki ja palvelut, apuvälineet, työ- tai opiskelutilanne, yksilön motivaatio, läheiset ihmissuhteet, harrastukset tai yhteisöön ja yhteiskuntaan osallistuminen.

Kuntoutussäätiössä tutkimme ja kehitämme toimintakykyä tukevaa kuntoutusta eri väestöryhmien ja sairausryhmien tarpeisiin mm. seuraavissa hankkeissa.

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus

Toiminnalliset häiriöt tarkoittavat toiminta- ja työkykyyn liittyviä oireita, joiden syyksi ei löydy elimellistä eikä psykiatrista perussairautta. Toiminnallisten häiriöiden oireet voivat olla monimuotoisia eikä niiden hoito lääketieteen erikoisalojen yhteistyönä ole aina yksinkertaista. Kuntoutussäätiö tutkii Kelan ja sairaanhoitopiirien yhteistyössä toteuttamaa hanketta, jossa kehitetään uusia kuntoutusmalleja 18–67-vuotiaille henkilöille, joilla on toiminta- tai työkykyä haittaavia toiminnallisia häiriöitä. Tavoitteena on helpottaa arjen toimintakykyä ja toiminnallisten häiriöiden oireiden kanssa elämistä. Kuntoutussäätiön arviointitutkimuksessa selvitetään monimenetelmäisesti kehitettävien kuntoutusmallien toimivuutta ja koettuja hyötyjä kuntoutujien, kuntoutusta toteuttavien ammattilaisten ja palveluun ohjaavien terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.

Sopeutumisvalmennus

Sairastuminen ja toimintakyvyn rajoitukset tarkoittavat usein suurta muutosta ihmisen elämässä, joka voi vaikuttaa syvällisestikin ymmärrykseen itsestä ja omasta pystyvyydestä. Sopeutumisvalmennustoiminta vastaa tarpeeseen sopeuttaa elämä sairastumisen mukanaan tuomiin muutoksiin. Osana STEA:n rahoittamaa toimintaa Kuntoutussäätiö auttaa järjestöjä kehittämään ja selkiyttämään sopeutumisvalmennuksen prosesseja. Kehitetyt toimintamallit ja menetelmät jalkautetaan yhteistyössä järjestöjen toiminnan tueksi. Kuntoutussäätiö osallistuu myös järjestölähtöisen sopeutumisvalmennuksen aseman ja tehtävien määrittämiseen kuntoutuksen kokonaisuudessa.

Lisäksi Kuntoutussäätiö tutkii etäkuntoutuksena toteutetun sopeutumisvalmennuksen toimivuutta ja vaikutuksia Invalidiliiton hallinnoimassa hankkeessa, jossa järjestöt kehittävät ja toteuttavat uudenmuotoista etämuotoista sopeutumisvalmennusta.

Kuntoutuksen tavoitteet ja SPIRAL-menetelmä

Olennainen osa kuntoutusta on ihmiselle itselleen sopivien tavoitteiden asettaminen. SPIRAL-menetelmä on Kuntoutussäätiön ja Kelan yhteistyössä kehittämä lautapeli, joka kannustaa kuntoutujaa arvioimaan omaa toimintakykyään ja löytämään juuri itselleen tärkeitä ja realistisia tavoitteita kuntoutusta varten. SPIRAL-pelin avulla voidaan pohjustaa yksilöllisiä kuntoutussuunnitelmia vuorovaikutuksellisesti ja mielekkäästi. Kuntoutussäätiössä kehitetään yhdessä järjestöjen kanssa SPRIAL-peliä edelleen sopivammaksi esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kuntoutujien parissa käytettäväksi ja koulutetaan kuntoutusta järjestäviä tahoja sen käytössä.

Luonto- ja eläinavusteinen kuntoutus

Toimintakykyä ylläpitävä ja erilaisia kuntoutusmuotoja läpileikkaava luonto- ja eläinavusteisen toiminnan tutkimus ja kehittäminen on osa ryhmän toimintaa. Luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä käytetään enenevässä määrin osana erilaisia ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Lisätietoa löytyy Green Care tutkijayhteisön ja Vaasan yliopiston julkaisusta Kohti luonnollista hyvinvointia: Näkökulmia luontoperustaisen toiminnan kehittämiseen, jossa myös Kuntoutussäätiö oli mukana. Kelan rahoittamassa hankkeessa 2017-2018 kartoitettiin eläinavusteiseen terapiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta sekä toimintaa Suomessa haastatteluiden ja kyselyn avulla. Katsaus tarjoaa perustietietoa eläinavusteisesta terapiasta. Millaista on hyvä eläinavusteinen toiminta? – hankkeessa puolestaan kehitettiin yhdessä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa eläinavusteisten interventioiden laatukäsikirja sekä tutkittiin ja kerättiin lisää tietoa eläinavusteisten interventioiden toteuttamisesta havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Hanke osallistaa toimijat mukaan kehittämistyöhön Facebookissa tällä sivulla.

Valtimotautipotilaiden pienryhmissä toteutettu kuntoutus

Tulppa-kuntoutus on ryhmämuotoinen kuntoutusohjelma, jonka Suomen Sydänliitto kehitti osana Suomalaista Sydänohjelmaa (2006–2011) tukemaan valtimotautipotilaiden jatkohoitoa kunnissa. Kuntoutussäätiö tutkii Tulppa-kuntoutuksen toimivuutta ja vaikutuksia laajalla aineistolla kolmessa eri osatutkimuksessa. Tutkimushanke päättyy 2021 vuonna.

Erilaisten ammattien kuormittavuus toimintakyvylle

Väestön terveyden kannalta on erityisen tärkeää tunnistaa kaikkein kuormittavimpia ammatteja ja arvioida ammattiryhmittäisten kuolleisuus- tai sairastavuusriskien taustalla olevia syitä. Kuntoutussäätiön hankkeessa selvitimme laajan yksilötasoisen pitkittäisaineiston avulla ammattiryhmittäisiä eroja kuolleisuudessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä.

Kelan kuntoutuskurssit omaishoitajien ja aivoverenkiertohäiriön saaneiden kokemuksissa

Osana Kelan laajaa Muutos -hanketta Kuntoutussäätiössä toteutettiin kaksi erityisesti kuntoutuja-asiakkaan kokemuksia Kelan kurssien tarkoituksenmukaisuudesta ja oikea-aikaisuudesta tutkivaa hanketta. Omaishoitajien toimintakykyä tukevien kurssien ja aivoverenkiertohäiriön saaneita tukevien kohdennettujen kuntoutuskurssien toimivuutta tutkivien hankkeiden tuloksia raportoidaan parasta aikaa.

Kuntoutuksen väliinputoajat ja ulkomaalaistaustaisten terveys, toimintakyky ja tuen saanti

Osana STEA:n rahoittamaa toimintaa Kuntoutussäätiössä tuetaan järjestöjen vaikuttamistyötä ja järjestöjen toiminnan kohdentumista tuottamalla ja levittämällä tietoa kuntoutusjärjestelmän väliinputoajien tuen tarpeista perustuen uusiin ja aiemmin tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin. Samoin selvitetään yhden kuntoutuksen väliinputoajaryhmän, ulkomaalaistaustaisten suomalaisten, terveyden edistämisen erityistarpeita ja järjestötoimintaan osallistumisen esteitä kysely- ja haastattelututkimuksen avulla. Hankkeen tulokset kootaan myöhemmin helposti järjestöjen saataville.

Aiemmin olemme selvittäneet mm. alueellisia ja väestöryhmittäisiä eroja toimintakyvyn tuen saannissa ja tuen puutteessa sekä nuorten aikuisten terveydessä, toimintakyvyssä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa.

Pietilä Piia

Psykologitutkija

045 636 1388 | piia.pietila@kuntoutussaatio.fi


Sisältö päivitetty 22.06.2020

Jaa sivu!

Simple Share Buttons