Mannerlaatat ovat liikkeessä. Kuntoutuksen uudistamista tehdään rinta rinnan sote-, maakunta- sekä alue- ja kasvupalvelu-uudistuksen kanssa. Häviääkö kuntoutus soteen? Syntyykö Suomeen 18 erilaista kuntoutusjärjestelmää? Miten käy kansalaisten ja kuntoutujien yhdenvertaisuuden? Onko järjestölähtöisellä kuntoutuksella edessään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia?

Työssä olevien kuntoutus toimii monelta osin kohtalaisesti. Varsinkin tapaturma- ja vakuutusjärjestelmissä kuntoutus on tehokasta ja nopeaa. Työttömillä kuntoutus sen sijaan sakkaa pahasti. Työttömien palvelut ovat pirstaloituneet ja kuntoutukseen ohjautuminen on sattumanvaraista. Osa palveluista on vaikuttavuudeltaan luvattoman heikkoja. Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa 4-6 prosenttia asiakkaista saa työtä kuntouttavan jakson jälkeen. On vaikeaa nähdä tällaista toimintaa perusteltuna, mikäli […]

Kuntoutuksessa isoin siilo kulkee työttömien ja työllisten välillä. Tämä siilo aiheuttaa isot yhteiskunnalliset kustannukset. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle yli kuusi miljardia euroa. Kolme kertaa enemmän kuin kuntoutus! Työttömyys jättää ulkopuolelle, työ rakentaa merkityksellisyyden, totesi lukija HS:ssä tammikuussa. Perustuslaillinen oikeus ansaita elantonsa tai ainakin osa siitä valitsemassaan työssä tai ammatissa on arvokas periaate.

Syksyllä käynnistyvä komiteatyö voisi hyötyä kuntoutujakokemuksesta ja nopeista kokeiluista.