Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää suomalaisten suhtautumista ulkomaalaiseen työvoimaan ja pakolaisiin, eri maista lähtöisin oleviin maahanmuuttajiin ja heidän kielellisiin ja poliittisiin oikeuksiinsa vuosina 1987–2007.

Suomalaisten suhtautuminen ulkomaisen työvoiman vastaanottamiseen oli vuonna 2007 myönteisempää kuin minään aikaisempana tutkimusajankohtana. Talouden elpyminen 90-luvun laman jälkeen ja väestörakenteen muutoksesta seuraava työvoimapula selittävät asenteiden kehittymistä myönteiseen suuntaan. Suhtautuminen ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja opiskelijoiden maahantuloon ja maahanmuuttajien toimimiseen palveluammateissa – lääkäreinä, lastenhoitajina, poliisina, työvoimaneuvojina, sosiaalityöntekijöinä ja varsinkin siivoojina ja taksinkuljettajina – oli myönteistä. Eri kansallisuusryhmiin suhtaudutaan kuitenkin eri tavalla; useimpiin kuitenkin aiempaa myönteisemmin. Vuonna 2007 virolaisten, kiinalaisten ja puolalaisten maahanmuuttoon suhtauduttiin myönteisemmin kuin venäläisten ja somalialaisten maahanmuuttoon. Maaseudulla asenteet somalialaisia kohtaan ovat myönteistyneet hieman mutta Helsingissä ne ovat säilyneet ennallaan. Vantaalla asenteet somalialaisia kohtaan ovat sen sijaan kiristyneet huomattavasti vuosina 2003-2007.

Sosioekonomisen uhan kokeminen selitti asenteiden kiristymistä laman aikana. Vähän koulutettujen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien muita asenteet olivat muita kielteisempiä myös kaikkina muina tutkimusajankohtina. Henkilökohtainen tutustuminen maahanmuuttajiin lisäsi myönteisiä asenteita ja vähensi maahanmuuttoon liitettyjä taloudellisia, terveydellisiä (aids, huumeet) ja sosiaalisia uhkakuvia (rikollisuus, terrorismi).

Vuonna 2007 vihreät ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat muita myönteisemmin ulkomaiseen työvoimaan. Vasemmistoliittolaisten asenteet pakolaisia kohtaan olivat sen sijaan myönteisempiä kuin kokoomuslaisten. Naisten asenteet pakolaisia ja ulkoisesti suomalaisista erottuvia etnisiä ryhmiä kohtaan ovat suopeampia kuin miesten. Nuorten miesten asenteet ulkomaalaisten maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien toimimista palveluammateissa ovat kielteisempiä kuin muiden. Vuonna 2003 enemmistö vastaajista kannatti maahanmuuttajien äidinkielen siirtämistä myös seuraavaan polveen ja runsas puolet hyväksyisi myös opetuksen antamisen maahanmuuttajien äidinkielellä. Joka neljäs vastaaja oli sitä mieltä, että ”Suomen ei tulisi sallia islamin uskon harjoittamista Suomessa, koska se uhkaa kulttuuriamme.” Vuoden 2007 suppeammassa tutkimuksessa vm. kysymyksiä ei esitetty.