Sininauhaliitto ja Kuntoutussäätiö ovat antaneet yhteisen lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle työnhakijan palveluprosessin ja eräiden työttömyysetuuden saamisen edellytysten uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Mikäli kaikille työnhakija-asiakkaille tarjotaan pohjoismaisen työvoimapalvelun mallin mukaisesti samanlaisia palveluita ilman tarveharkintaa, on vaarana, että erityistä tukea tarvitsevat jäävät entistä kauemmaksi avoimilta työmarkkinoilta.
Kuntoutussäätiö ja Sininauhaliitto peräänkuuluttavat yhteisessä lausunnossaan työnhakumallin selkiyttämistä, järjestöjen ammatillisen työllistämistoiminnan ymmärtämistä ja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakija-asiakkaiden huomioimista. Sininauhaliitto ja Kuntoutussäätiö edistävät haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä ja osallisuutta.
Sininauhaliiton jäsenyhteisöilleen tekemässä kyselyssä (2020) arvioitiin työelämään auttavia tukitoimia: Tärkeimpinä vastaajat pitivät keskustelutukea ja kannustusta (74 % vastaajista). Toiseksi vaikuttavimmiksi arvioitiin (63 % vastaajista) ohjaus ja neuvonta sekä työllistämispalvelut ja tukitoimet.
Hallituksen esittämä työnhakujärjestelmä on monimutkainen. Eri tilanteissa oleviin asiakkaisiin kohdentuu keskenään hyvin erilaisia vaatimuksia, ja palveluprosessissa on paljon poikkeamia. Asiakkaan on miltei mahdotonta ymmärtää, mihin työnhakijaryhmään hän kuuluisi.
Palveluresursseja pitää kohdentaa heihin, joiden työllistymisen mahdollisuudet ovat kaikkein heikoimmat, koska he tarvitsevat yksilöllistä tukea ja ohjausta.
Kuntoutussäätiö ja Sininauhaliitto toteavat yhteislausunnossaan, ettei pelkkä keskustelujen lisääminen johda työnhakija-asiakkaan näkökulmasta parempaan lopputulokseen. Riittävän määrän lisäksi on varmistettava työnhakukeskustelujen sisältö ja laatu.
Toimiva keskustelu lähtee arvostavasta kohtaamisesta, tavoitteellisuudesta ja asiakkaan voimavarojen tunnistamisesta. Kun työnhakija-asiakkaan tavoitteena on työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, niin työvoimaviranomaisen on tehtävä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa ja tunnettava paikalliset työmarkkinat.
Suomessa on nyt samaan aikaan valmisteilla ja toimeenpanossa useita uudistuksia. Pahimmassa tapauksessa sote-uudistus, sosiaaliturvauudistus, työkykyohjelma ja kuntakokeilut voivat jopa kumota toistensa vaikutuksia. Ohjelmat ja toimeenpanot ovat useiden eri ministeriöiden vastuulla, jolloin kokonaisuuden hallinta ja kokonaisvaikutusten arviointi on mahdotonta.– Koko palveluprosessi on sekava ja työnhakijoille vaativa. Myös verkkoasioinnin ensisijaisuus on erityinen haaste esimerkiksi Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen asiakkaille. Olemme jo kuulleet ”kentältä” asiakkaiden huolen siitä, kuinka he tulevat yleensä selviämään, toteaa Sininauhaliiton jäsenpalvelujen suunnittelija Jaana Joutsiluoma.
Suomessa julkista työttömyyspalveluiden järjestelmää täydentävät kolmas sektori ja yrityssektori. Hallituksen esityksessä kolmannen sektorin eli järjestöjen rooli palveluntuottajana on kirjattu varsin suppeaksi, mikä voi johtaa järjestöjen erityisosaamisen ja jo kehitettyjen vaikuttavien toimintamallien katoamiseen.
Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen on huolissaan järjestötoimijoiden laaja-alaisen osaaminen katoamisesta:– Järjestötoimijoille on pitkä kokemus, paljon osaamista sekä hyviä toimintamalleja kaikkein heikoimmin työllistyvien ihmisten tukemiseksi. Siksi järjestötoimijat on kiinteästi pidettävä mukana työttömien työllistymisen palvelu- ja tukiprosesseissa. Työllistämisen kentälle tulee suuri osaamisvaje, mikäli järjestöjen asemaa palveluntuottajina ei turvata.
Sininauhaliitto ja Kuntoutussäätiö painottavat, että suunnitellussa työnhakumallissa on tarkoituksenmukaista hyödyntää laajasti kaikkien työllisyydenhoitoon osallistuvien ammattilaisten resursseja.
Lue Sininauhaliiton ja Kuntoutussäätiön lausunto, Sininauhaliiton lausunto ja Kuntoutussäätiön lausunto Lausuntopalvelu.fi:stä.
