Kuntoutussäätiö kannattaa tapauskohtaista harkintaa kauppavaikutusten arvioinnissa, kun järjestöille myönnetään palkkatukea. Järjestöille jäisi tällöin mahdollisuus osoittaa, ettei niiden toiminnalla tosiasiallisesti ole vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Monella järjestöllä toiminnan kokonaisvolyymi ylittää lakiluonnoksessa esitetyn 200 000 euron raja-arvon. Kuitenkaan usealla järjestöllä kyse ei ole toiminnasta, jolla olisi kauppavaikutuksia. Toiminnan kokonaisvolyymiin sisältyy esimerkiksi valtion ja kuntien avustuksia.
Kuntoutussäätiö pitää erinomaisena työ- ja elinkeinoministeriön esitystä siitä, että palkkatuen myönnön yhteydessä voitaisiin arvioida, kohdentuuko palkkatuella työllistettävien työpanos taloudelliseen toimintaan vai muuhun kuin taloudelliseen toimintaan.
Edelleen Kuntoutussäätiö pitää hyvänä ja kannettavana sitä, että työllisyyspoliittisia avustuksia voitaisiin jatkossakin myöntää myös järjestöille, joiden toiminnan volyymi ylittää 200 000 euroa.
Kuntoutussäätiö katsoo, että tarkoituksenmukaisinta olisi jättää asetus tältä osin ennalleen, eli niin, että työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää vain muuhun kuin elinkeinotoimintaan.
Jos asetuksen muuttaminen kauppavaikutusten arvioinnin näkökulmasta kuitenkin katsotaan välttämättömäksi, katsoo Kuntoutussäätiö olevan loogista, että työllisyyspoliittisia avustuksia myönnetään taloudellista toimintaa harjoittaville järjestöille samoin ehdoin kuin myönnettäessä 100 prosentin palkkatukea.
Kuntoutussäätiö katsoo myös uusimmassa lausunnossaan, että lakiuudistuksen olisi tarkoituksenmukaisinta astua voimaan samanaikaisesti työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirron kanssa, vuoden 2025 alussa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi uudestaan kirjallista lausuntoa Kuntoutussäätiöltä palkkatukiuudistukseen liittyen. Kuntoutussäätiö jätti aiemman laajemman lausuntonsa lokakuussa 2022.
Kuntoutussäätiö otti uusimmassa lausunnossaan kantaa kauppavaikutusten arviointiin ja työvoimapoliittisiin avustuksiin. Kuntoutussäätiö viittasi lausunnossaan myös EU:n yhteisötaloutta koskeviin toimiin.
Palkkatukiuudistus Suomessa ei saa vaarantaa työhön integroivien järjestöjen ja yleishyödyllisten säätiöiden asemaa. Yhteisötalouteen kuuluu myös toimijoita, jotka haluavat edistää osatyökykyisten ja muutoin haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien ihmisten työllistämistä.
Yhteisötalouden organisaatiot ovat yhteisöjä, jotka asettavat yhteiskunnalliset tai esimerkiksi ympäristöä koskevat tavoitteensa etusijalle. Ne myös sijoittavat merkittävän osan tuloksestaan edistämään tätä tavoitetta.
Yhteiskunnallisia yrityksiä toimii Suomessa kaikilla sektoreilla, kiertotaloudesta kulttuuri- ja media-alaan. Noin 40 prosenttia suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalalla.
Lue Kuntoutussäätiön lausunto kokonaisuudessaan (pdf).
Toimitusjohtaja, VTT, FM, dos.
