Kuntoutussäätiö jätti sivistysvaliokunnan pyynnöstä lausunnon vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Kuntoutussäätiön mielestä on tärkeää poistaa koronan aikana syntyneitä hyvinvointivajeita määrätietoisesti ja tavoitteellisesti. Kuntoutussäätiö painottaa erityisesti kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tukemista.
Tutkimustieto osoittaa, että koronaepidemialla ja siihen liittyvillä rajoitustoimilla on ollut vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Psykososiaalinen kuormittuneisuus ja koettu stressi lisääntyivät koronan aikana.
Sekä toimintarajoitteiset että henkilökohtaista apua saavat vammaiset henkilöt raportoivat taloudellisen tilanteensa heikentyneen epidemian aikana yleisemmin kuin muu väestö. Kahden vuoden aikana unettomuus ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat lisääntyneet toimintarajoitteisten henkilöiden, mutta myös muun väestön keskuudessa.
Kuntoutussäätiö näkee lausunnossaan keskeisenä sen, että järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa hyödynnetään laajamittaisesti hyvinvointivajeiden poistamisessa. Järjestöjä ja yleishyödyllisiä säätiöitä tarvitaan tukemaan erityisesti niitä ihmisiä, joilla on moninaisia terveyden ja hyvinvoinnin sekä osallisuuden pulmia.
Tiede-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa tulee uudistaa. Tarvitaan vahvempaa missiolähtöistä, transformatiivista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Talouskasvu itsessään ei riitä ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Innovaatiopolitiikkaan tarvitaan tavoitteita, jotka edistävät kestävää kehitystä, sosiaalisia innovaatioita, yhteiskunnallisten toimijoiden kuten kansalaisyhteiskunnan nykyistä laajamittaisempaa osallisuutta sekä taloudellisten panostusten tavoitteellista kohdentamista.
Julkishallinnon ulkopuolisilla toimijoilla, kuten yrityksillä, yliopistoilla ja kansalaisjärjestöillä on paljon osaamista, asiantuntemusta ja resursseja, joita hallinto ja julkinen sektori tarvitsevat toteuttaakseen kunnianhimoisia politiikkapäämääriään. Näiden toimijoiden yhteistyötä, kykyä hyödyntää toistensa tuottamaa tietämystä ja koordinoida toimintaa tulee kehittää.
Koronapandemia on asettanut monia haasteita tiede-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle. Yhtäältä innovaatio- ja tutkimusjärjestelmät ovat osoittaneet joustavuutensa. Uusia tutkimuksia on käynnistetty ennätysvauhtia, ja tutkimus- ja innovaatiotoiminta on mahdollistanut rokotteiden nopean kehityksen.
Toisaalta pandemia on venyttänyt tutkimus-, tiede- ja innovaatiopolitiikkaa äärimmilleen. Pandemia on osoittanut tarpeen uudistaa TKI-politiikkaa ja järjestelmiä niin, että ne vastaisivat paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin – erityisesti ilmastonmuutokseen ja sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.
Kuntoutussäätiö painottaa TKI-panostusten kasvattamisen rinnalla tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kohdentamista.
Talousarvioesityksessä 2022 työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa eli yhteensopivien työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaamista halutaan ratkoa monilla toimenpiteillä. Mukana on myös vaikeasti työllistyviin, maahanmuuttajiin ja työkyvyn tukeen kohdentuvia toimenpiteitä.
Kuntoutussäätiö painottaa, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista iso osa johtuu siitä, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa niitä tarpeita, joita työnantajilla on. Jatkuvan oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä informaalin ja non-formaalin oppimisen tunnistaminen aiempaa laajemmin on osa kohtaanto-ongelmien ratkaisemista.
Kuntoutussäätiö katsoo, että työperäisen maahanmuuton lisääminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen tehostaminen ovat välttämättömiä Suomen työllisyysasteen nostamiseksi ja kohtaanto-ongelmien lieventämiseksi. Kuntoutussäätiö painottaa tässä mm. lisää systemaattisuutta maahan muuttaneiden osaamisen kartoittamisessa ja kotoutumiskoulutusten joustavuuden lisäämistä.
Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi Kuntoutussäätiöltä lausuntoa erityisesti korona-ajan aiheuttamaan hyvinvoinnin vajeeseen, osaamisen ja työvoiman tarpeen kohtaanto-ongelmaan sekä tieteeseen ja tutkimukseen.
