Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa alue- ja kuntavaalien alla kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välistä saumatonta yhteistyötä yksilöllisen ja vaikuttavan kuntoutuksen varmistamiseksi. Myös yritysten rooli kuntoutuspalveluiden tuottajina on tärkeä.
Erityistä huolta eduskunnan kuntoutusverkosto kantaa työllistymistä ja työssä jatkamista tukevista kuntoutuspalveluista. Hyvinvointialueet ovat toimineet reilut kaksi vuotta ja työllisyyspalvelut siirtyneet kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Nyt on aika laittaa yhteistyörakenteet kuntoon.
Uudistuksissa on varmistettava, että eri toimijoiden vastuut ja resurssit ovat selkeitä, jotta kuntoutuspalvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Ihmisten tulee päästä kuntoutukseen sujuvasti ja riittävän varhain.
Kuntoutus on hyvinvointi-investointi, joka tukee ihmisten hyvinvointia, työllistymistä ja työssä jatkamista. Työttömyys aiheuttaa merkittävät kustannukset yhteiskunnalle. Vuonna 2016 kokonaiskustannukset olivat 10,8 miljardia euroa. Tästä työttömyysturvan ja työvoimapalvelujen osuus oli 5,6 miljardia euroa.
Investoinnit heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin vähentävät pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, ja työllistymisen myötä kuntien verotulot kasvavat.
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Mira Nieminen painottaa yksilöllisyyttä ja työllistämisen tukea ihmisen taustasta riippumatta. “Saan yhteydenottoja ihmisiltä, joilla on vahva tahto päästä kiinni työelämään, mutta vamma tai sairaus estävät etenemisen. Palvelut eivät myöskään aina tue toivotulla tavalla. Kaikille on luotava väylä elämässä yksilöllisellä tuella ja palvelulla”, Nieminen korostaa.
Kuntoutuksen on pohjauduttava yksilöllisiin tarpeisiin, sillä jokaisella ihmisellä on erilaiset taustat, voimavarat ja haasteet, jotka vaikuttavat kuntoutuksen tavoitteisiin ja menetelmiin.
Suomessa työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ovat kasvussa. On huolehdittava siitä, ettei työttömyysaika syvennä ongelmia. Tukityöllistämisen paikkojakin tarvitaan. Niitä ovat tarjonneet erityisesti järjestöt ja kunnat.
Kuntoutuspalveluissa on huomioitava myös ikääntyvät, painottaa Kuntoutusverkosto KUVE:n puheenjohtaja Soile Kuitunen Miina Sillanpään Säätiöstä. Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on muita Pohjoismaita merkittävästi alempi.
55–64-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista suomalaisista 71 prosenttia on työelämässä, kun vastaava luku esimerkiksi Islannissa on lähes 83 prosenttia. Ikääntyneiden joukossa on tutkimusten mukaan paljon työtä vailla olevia, työhaluisia henkilöitä. Kuntoutuksella voidaan tutkitusti vaikuttaa työurien pituuteen ja myös ikääntyvien työllistymisen mahdollisuuksiin.
Eduskunnan kuntoutusverkosto tukee ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Eduskunnan kuntoutusverkosto toimii yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa.
Lisätietoja:
Mira Nieminen, Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja (mira.nieminen@eduskunta.fi)
Inka Hopsu, Eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja (inka.hopsu@eduskunta.fi)
Soile Kuitunen, Kuntoutusverkosto KUVEn puheenjohtaja (soile.kuitunen@miinasillanpaa.fi
”On tärkeää, etteivät kaikkein heikoimmassa elämäntilanteessa olevat henkilöt jää ilman palveluja, jotka tukevat heidän toimintakykyään ja siirtymistään kohti työelämää. Näin voi tapahtua, kun palveluja suunnataan henkilöille, joilla on paremmat mahdollisuudet kiinnittyä tuen avulla nopeasti työelämään, ja kun sote-sektorin säästöjen vuoksi esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluista säästetään.” toteaa Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
Eduskunnan kuntoutusverkoston kumppanina toimii Sosten ja Kuntoutussäätiön koordinoima Kuntoutusverkosto Kuve, jonka varapuheenjohtaja on Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka.
Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mira Nieminen ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Inka Hopsu
Toimitusjohtaja, VTT, FM, dos.
