Eduskunnan kuntoutusverkosto kantaa huolta kuntoutujien tilanteesta järjestöleikkauksissa. Leikkaukset vaikuttavat tuhansien suomalaisten kuntoutumisen mahdollisuuksiin. Järjestöistä on esitetty, että ne voisivat itse vaikuttaa siihen, miten leikkaukset jakautuvat heidän omassa toiminnassaan. Nyt näin ei näytä käyvän.
SOSTEn Järjestöbarometri 2024 ennakkotulosten mukaan järjestöt pelkäävät joutuvansa karsimaan ennaltaehkäisevästä työstä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikoista. Ne ovat keskeisiä kuntoutumisen ja toimintakyvyn vahvistumisen kannalta.
”Ennaltaehkäisevä työ säästää yhteiskunnan varoja. Järjestöt ovat myös korvaamattomia tarjotessaan ihmisille yhteisöllisyyttä ja kiinnittymisen paikkoja. Moni saa elämäänsä merkityksellistä sisältöä järjestötoiminnasta”, toteaa eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja Mira Nieminen.
Järjestöbarometrissa vastaajat arvioivat, että kuormittavassa elämäntilanteessa monilta katoaa helposti lähestyttävä apu, jolloin vaikeudet pääsevät syvenemään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja siten kustannukset kasvavat. Hyvinvointialueiden ammattilaisilta vähenee monin paikoin järjestöjen tarjoama koulutus ja erityisasiantuntemus.
Kansanedustaja, eduskunnan kuntoutusverkoston jäsen Inka Hopsu näkee sosiaali- ja terveysjärjestöjen merkityksen olevan kiistaton sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevänä ja raskaiden palvelujen tarvetta vähentävänä toimijana. ”Ilman kolmannen sektorin palveluita olisivat sosiaali- ja terveyspalvelut vielä suuremmassa kriisissä”, Hopsu muistuttaa.
Järjestöt ovat keskeinen ja vakiintunut osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää.
”Järjestöt toimivat ihmisten kuntoutumisprosessin kaikissa vaiheissa. Ne edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, antavat kuntoutusohjausta, tuottavat kilpailutettuja kuntoutuspalveluita sekä edistävät ihmisten toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista osallisuutta kuntoutustoimenpiteiden jälkeen”, painottaa KUVE:n puheenjohtaja Soile Kuitunen.
Joissakin kansainvälisissä vertailuissa Suomen vahvuudeksi yhteiskunnallisessa innovaatiotoiminnassa on nimenomaan tunnistettu järjestösektorin vahva rooli.
Järjestöjen kehittämät innovaatiot ovat levinneet laajasti hyvinvointialueiden ja kuntien käyttöön. Esimerkiksi Sydänliiton Tulppa-kuntoutus toimii useilla hyvinvointialueilla auttaen sepelvaltimotautiin sairastuneita kuntoutujia. Ikääntyneille suunnattu Ystäväpiiri-toiminta on tutkitusti vaikuttava. Hyvän ikääntymisen etsijät -ryhmävalmennusmallia levitetään parhaillaan.
Järjestöt organisoivat Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron arvosta vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee riittävät puitteet ja tuen vapaaehtoisille. Ihmisten kuntoutumisen kannalta esimerkiksi vertaistuella on iso merkitys.
Eduskunnan kuntoutusverkosto tukee ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Eduskunnan kuntoutusverkosto toimii yhteistyössä SOSTEn ja Kuntoutussäätiön koordinoiman Kuntoutusverkosto KUVEn kanssa.
“Eduskunnan kuntoutusverkosto puuttuu julkilausumassaan tärkeään asiaan. Kuntoutujien hyvinvointia uhkaavat tällä hetkellä leikkaukset monelta suunnalta, kun sekä järjestöissä, Kelassa että hyvinvointialueilla joudutaan säästöjen takia supistamaan toimintaa. Järjestöjen osalta on keskeistä muistaa kolmannen sektorin monipuolinen osaaminen ja tärkeä rooli sekä matalan kynnyksen palvelujen tuottajana että vaikuttavien toimintamallien kehittäjänä ja asiantuntijana”, toteaa Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja, Kuntoutusverkosto KUVEn varapuheenjohtaja Riikka Shemeikka.
