Valtaosa ikääntyneistä kokee elämänlaatunsa hyväksi – tarvetta olisi kuitenkin säännöllisille hyvinvointi- ja terveystarkastuksille

Yli 70-vuotiaille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin manner-Suomessa asuvien ikääntyneiden kokemaa hyvinvointia ja elämänlaatua, palvelujen tarpeita ja näkemyksiä olemassa olevista palveluista. Sähköistä kyselyä jaettiin lukuisten eri kanavien kautta Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön toimesta. Kyselyyn saivat vastata anonyymisti kaikki kohderyhmään kuuluvat. Vastaaminen oli mahdollista myös puhelimitse tiettyinä soittoaikoina.

Läheisille suunnatulla kyselyllä kartoitettiin manner-Suomessa asuvien, yli 70-vuotiaiden hyvinvointia ja palvelujen tarpeita sekä näkemyksiä olemassa olevista palveluista läheisten näkökulmasta. Lisäksi kartoitettiin kokemusta omista mahdollisuuksista ja voimavaroista huolehtia läheisestään. Kysely läheisille toteutettiin myös sähköisenä ja sitä jaettiin Eläkeliiton ja sen yhteistyökumppaneiden Omaishoitajaliiton ja Läheisenä työelämässä -hankkeen (Miina Sillanpään säätiö ja Maria Akatemia) kautta.

Yli 70-vuotialle suunnatun kyselyn tuloksia

Ikääntyneille suunnattuun kyselyyn saatiin 1744 vastausta. Vastaajien keski-ikä ilmoitetun syntymävuoden perusteella laskettuna oli 75 vuotta. Kysymykset koskivat laajasti ikääntyneen kokemusta omasta elämänlaadustaan sekä saamistaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Suurimmat vastaajamäärät tulivat Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueilta. Lähes kaikki vastaajat asuivat itsenäisesti joko tavallisessa tai senioriasunnossa.

Reilu puolet vastaajista arvioi elämänlaatunsa hyväksi ja oli melko tyytyväisiä terveydentilaansa. Huonoksi tai erittäin huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain 4 % vastaajista, ja terveydentilaansa melko tai erittäin tyytymättömiä oli hieman yli kymmenesosa. Suurin osa vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi vain harvoin tai ei koskaan, vain alle kymmenesosa koki olonsa yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti.

Vastaajat arvioivat yleisesti yli 70-vuotialle tarjottuja palveluita: hieman alle puolet ei osannut sanoa, ovatko palvelut ja tukimuodot riittäviä. Reilu kolmasosa koki, että palvelut ja tukimuodot vastaavat vain osittain tarpeeseen. Ikääntyneet kokivat tarvitsevansa etenkin säännöllisiä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia; tietoa ja ohjausta palveluista, joista voisi olla itselle hyötyä, sekä kuntoutusta toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Vastanneista 2 % ilmoitti saaneensa jotakin palvelua tai tukea julkiselta sektorilta (esim. kotihoito), tukea saaneista 70 % koki saamansa palvelun riittäväksi. Kolmannen sektorin palveluita, kuten eläkeläis- ja potilasjärjestöt, oli hyödyntänyt hieman yli puolet vastaajista. Kysyttäessä tiedonsaannista palveluita koskien reilu kolmasosa vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa sellaisista tuki- ja palvelumahdollisuuksista, joista saattaisi olla hänelle hyötyä, reilu kolmannes ei osannut sanoa ja loput vastasivat kieltävästi.

Yli 70-vuotiaiden läheisille suunnatun kyselyn tuloksia

Ikääntyneiden läheisille suunnattuun kyselyyn saatiin 249 vastausta. Vastaajista valtaosa oli naisia (88 %) ja miehiä hieman yli kymmenesosa (12 %). Vastauksia saatiin kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungista. Vastanneiden ikäjakauma oli 36–89 vuotta. Vastanneista suurin osa oli eläkkeellä, yksi viidestä työelämässä ja loput muulla työelämästatuksella.  

Vastanneet arvioivat yleisesti yli 70-vuotiaille tarjottavia palveluita seuraavasti: Palvelut ja tukimuodot ovat täysin riittämättömiä tarpeeseen nähden (29 %), Palvelut ja tukimuodot vastaavat vain osittain tarpeeseen (50 %), Palvelut ja tukimuodot ovat oikein riittäviä tarpeeseen nähden (7 %). Loput (14 %) eivät osanneet sanoa, ovatko palvelut ja tuki riittäviä.  

Läheisille annettiin etenkin seuraavanlaista tukea: asioiden hoitaminen yhdessä tai puolesta (esim. kaupassa käynti, apteekkiasiat, pankkiasiat) sekä kodinhoidollisten tehtävien tekeminen yhdessä tai puolesta (esim. siivous, pyykinpesu). Vastanneista hieman yli kymmenesosa koki voimavarojensa riittävän erittäin hyvin läheisestä huolehtimiseen, kaksi kolmasosaa melko hyvin ja yksi neljäsosa melko huonosti.

Vastanneiden kokemusten mukaan heidän läheisensä tarvitsisivat etenkin kuntoutusta toimintakykynsä ylläpitämiseen ja parantamiseen; tietoa ja ohjausta palveluista, joista voisi olla heille hyötyä, sekä säännöllisiä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Vastaajista neljännes kertoi, että heidän läheisensä saa kotiinsa jotakin palvelua tai tukea julkiselta sektorilta (esim. kotihoito). Vastaajista hieman alle puolet koki, että läheisen julkiselta sektorilta saama palvelu tai tuki oli riittävää, ja lähes sama määrä koki sen riittämättömänä. Vastanneista neljännes kertoi läheisensä hyödyntäneen kolmannen sektorin palveluita (esim. eläkeläisjärjestöt, potilasjärjestöt).

Hyvinvointia ikääntyneille on Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön yhteinen hanke, jonka rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Hankkeen tarkoituksena on tukea yli 70-vuotiaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Lisäksi kehitetään hyvinvointialueiden ikäneuvoloiden ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä.

Kyselyjen toteutuksesta ja raportoinnista vastasivat Kuntoutussäätiön asiantuntijat Mari Ruuth, Piia Pietilä ja Timo Ilomäki.

Tämä kirjoitus on julkaistu aiemmin Eläkeliiton verkkosivustolla.

Kirjoittaja