Vaikuttavuuden näyttö toisi lisää huomiota kuntoutukselle
Kuntoutus jää vähälle huomiolle sote-uudistuksen ohella myös laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuntoutuksen inhimillistä ja kustannussäästöjä tuovaa arvoa ei ole vieläkään tunnustettu. Tämä kävi ilmi kyselyssä, jonka Kuntoutussäätiö ja Työeläkeyhtiö Varma toteuttivat maaliskuussa kuntoutusalan toimijoille kuntoutuksen kehittämisestä ja asemasta sote-uudistuksessa.
Kyselyn tarkoitus oli kerätä hajanaisena pidetyn kuntoutuskentän eri ammattilaisten ja asiantuntijoiden osaaminen yhteen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten kuntoutus toimii, mitkä ovat sote-uudistuksen suurimmat uhat ja mahdollisuudet kuntoutuksen näkökulmasta ja mistä löytyvät kuntoutuksen tulevaisuuden innovaatiot.
Vastauksissa toistui samanlaisia näkemyksiä kuntoutuksen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntoutus jää monen vastaajan mukaan vähälle huomiolle sote-uudistuksen ohella myös laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Moni vastaajista totesi, ettei kuntoutuksen inhimillistä ja kustannussäästöjä tuovaa arvoa ole vieläkään tunnustettu.
Kuntoutuskyselyn vastauksista löytyi myös selityksiä kuntoutuksen varjoon jäämiselle. Yleisesti todettiin, että kuntoutus on epäselvä ja monimutkainen kokonaisuus. Terminä kuntoutus on niin yleispätevä, että yksi vastaajista vertasi sitä hyvinvointiin. Toisen vastaajan mukaan kuntoutusalan toimijat kiinnittävät kaiken huomion kuntoutujiin muistamatta tuoda esille kuntoutuksen merkitystä kansanterveyden ja väestön hyvinvoinnin näkökulmasta.
Yksi haaste lienee myös kuntoutusjärjestelmän kustannus- ja inhimillisen vaikuttavuuden osoittaminen. Kuntoutuksen avulla ei paranneta sairautta vaan elämänlaatua. Mikä on silloin pätevä mittari? Ei ole järkevää raportoida, kuinka moni henkilö on osallistunut kuntoutukseen vaan ennemminkin arvioida, mikä heidän tilanteensa olisi ilman kuntoutusta.
Kuntoutuksen vaikuttavuudessa olisi hyvä huomioida myös pidemmän aikavälin vaikutukset. Esimerkiksi työeläkekuntoutuksen johtaessa työhön paluuseen eläkkeelle siirtymisen sijaan maksaa kuntoutus itsensä takaisin kahdessa vuodessa. Varhain aloitetussa kuntoutuksessa onnistuminen voi olla esimerkiksi se, että mitään romahdusta ei ikinä tapahdu. Vaikuttavuus voi myös ilmetä vasta vuosien päästä. Näin käy esimerkiksi, kun ihminen jatkaa työssään eläkeikään saakka eikä jää varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Moni kyselyyn vastanneista uskoi, että tulevaisuuden innovaatiot löytyvät arjen työstä, asiakaslähtöisyydestä ja jopa suoraan asiakkailta. Voitaisiinko vaikuttavuuden arvioinnissakin käyttää näitä mahdollisuuksia?
Kyselyn tuloksista julkaistaan myöhemmin myös katsausartikkeli.
Kysely lähetettiin 3 179 henkilön joukolle, jossa oli laajasti edustettuna kuntoutusalan tutkijoita, kehittäjiä, kuntatoimijoita ja palveluiden tuottajia kaikilta sektoreilta. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 694 asiantuntijaa laajasti kuntoutuskentän eri laidoilta. Heistä kolmannes edusti kuntaa, sairaanhoitopiiriä tai vastaavaa tahoa, neljännes kuntoutuksen palvelutuottajia ja kuudennes oli kolmannelta sektorilta. Loput edustivat kuntoutuspalveluiden tilaajaa (10 %), työterveyshuoltoa (5 %) tai tutkimuslaitoksia, korkeakouluja, virastoja tai ammattiliittoja (12 %).
Maari Parkkinen
tutkija, uuden työn muotoilija
Twitter: @MaariParkkinen
