Vaikuttamistyön arviointi – miten optimoida resurssit ja osoittaa tulokset?
Viime viikolla järjestetyssä järjestöjen vaikuttamistyön ja viestinnän arviointikoulutuksessa nousi esiin se, kuinka tiukoilla resurssit usein ovat vaikuttamistyön arvioinnissa ja kuinka vaikuttamistyöstä voi olla haastava saada tulokset esille.
Vaikuttamistyötä tehdään monesti pirstaleisessa ympäristössä ja yhteiskunnallisten muutosten edistäminen vaatii aikaa. Onnistuminen linkittyy myös muiden toimintaan ja yhteistyöhön. Vaikuttamisen vaikutusketjuja muotoillessa punainen lanka voi välillä kadota tai mennä solmuun.
Siksi tavoitteiden asettaminen ja mittarien valinta saattaa tuntua hankalalta ja arviointi työläältä.
Kuten kaiken toiminnan, myös vaikuttamistyön, huolellinen suunnittelu auttaa tekemään valintoja, joilla sekä tulokset pystytään osoittamaan paremmin että resurssit riittävät ainakin hieman paremmin.
Tavoitteiden ja mittarien valinta – kevyttä vai laajempaa?
Tavoitteita suunnitellessa on tärkeää muistaa, että taso, jolle tavoitteet asetetaan, määrittelee myös sitä, millaista arviointitietoa tulisi saada kerättyä tuloksellisuuden osoittamiseksi. On eri asia lähteä mittaamaan esimerkiksi ammattilaisten osaamisen kehittymistä liittyen naisten tekemään väkivaltaan kuin sitä, että naisten käyttämä väkivalta vähenee.
Kaikkia tavoitteita ei myöskään tarvitse mitata samalla laajuudella tai raskain mittarein. Tavoitteiden priorisointi ja niiden suhteuttaminen järjestön toimintaan auttaa valitsemaan toimivampia mittareita.
Kevyesti mitattavat tulokset, kuten viestinnän tavoittavuus (esimerkiksi sosiaalisen median seuraajamäärät tai uutiskirjeen avausprosentit), antavat nopeasti hyvän yleiskuvan ilman suurta resurssitarvetta. Laajempaa seurantaa vaativat tavoitteet, kuten päätöksentekijöiden asenteiden muutos tai pitkän aikavälin politiikkavaikuttaminen, vaativat puolestaan enemmän aikaa ja syvällisempää analyysiä.
Vaikuttamistyö on maraton, ei sprintti – Miten jakaa suuret tavoitteet pienemmiksi?
Vaikuttamistyö on pitkäjänteistä, eikä se yleensä tuota välittömiä tuloksia. On tärkeää hahmottaa, mitä voidaan saavuttaa lyhyellä aikavälillä ja mitkä tulokset näkyvät vasta pidemmän ajan päästä, vuosien kuluttua.
Tämä ajattelutapa auttaa myös niin avustushakemuksen kirjoittamisessa kuin arvioinnin suunnittelussa. Jos järjestöllä on laaja vaikuttamistyön tavoite, kuten yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaaminen, kannattaa tämä tavoite jakaa pienempiin, vuositason tavoitteisiin. Ja avustushakemusta kirjoittaessa pohtia, minkä tavoitteen juuri tänä vuonna kirjoittaa hakemukseen.
Vuosittaiset välitavoitteet ovat erinomainen tapa seurata, ollaanko oikealla polulla ja mitä on jo saavutettu. Kun suuret tavoitteet jaetaan konkreettisiin osiin, niiden tuloksellisuutta on helpompi mitata ja seurata. Tämä lähestymistapa myös auttaa motivoimaan tekijöitä, kun edistys on näkyvissä lyhyemmällä aikavälillä.
Koulutuksesta ei saa lisää tunteja vuorokauteen, mutta ideoita kehittämiseen
Koulutuksella tai oman osaamisen kehittämisellä ei pystytä tuomaan lisää tunteja vuorokauteen, mutta uudet näkökulmat ja työkaluvinkit voivat helpottaa arviointiprosessia. Hyvin suunnitelluilla mittareilla ja oikeilla tiedonkeruumenetelmillä voit tehdä vaikuttamistyöstä hallitumpaa ja varmistaa, että järjestön resurssit riittävät myös kiireisinä aikoina.
Omaa vaikuttamistyön kenttää kannattaa kuitenkin tarkastella myös rajaamisen näkökulmasta. Innostuksen ja ajan myötä muodostuneiden rönsyjen leikkaaminen auttaa myös arvioinnin toteuttamiseen. Tai toiminnan jakaminen vuorovuosille.
Jos vaikuttamistyön ja viestinnän arviointi herätti kiinnostusta tai lisää kysymyksiä, voit syventyä aiheeseen vielä kerran kanssamme. Järjestämme koulutuksen ja työpajan 24.9., ja muutamia paikkoja on vielä jäljellä.
Lue lisää koulutuksesta ja työpajasta sekä ilmoittaudu mukaan
Kirjoittaja
Heli Laurikainen ja Erna Alitalo
Tämän blogitekstin muotoilussa ja kielen sujuvoittamisessa käytettiin apuna ChatGPTä.
Erna Alitalo ja Heli Laurikainen työskentelevät Kuntoutussäätiöllä arvioinnin osaamiskeskuksessa. He kouluttavat ja sparraavat järjestöjä vaikutusketjujen muotoilussa ja arvioinnin suunnittelussa.
Tutkijablogi
Blogissa esitellään kuntoutus- ja hyvinvointialoihin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä. Kirjoittajat ovat alan tutkijoita, kehittäjiä ja muita asiantuntijoita.
