Useissa työntekijäammateissa sekä kuolleisuus että työkyvyttömyyseläkealkavuus korkeaa

”Meidän piti muuttaa maailmaa. Meistä tuli muurareita, taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita. Meistä tuli lääkäreitä, virkamiehiä, vääpeleitä ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita” laulaa Anssi Kela 1972-laulussaan. Laulu kertoo luokkakokouksesta, siitä millainen kukin oli kouluaikaan ja mitä heistä aikuisena tuli.

Vaikka liikkuvuus ammattien välillä on nykyään aiempaa tavallisempaa, nuorena tehdyt koulutus- ja ammatinvalinnat vaikuttavat edelleen pitkälle aikuisuuteen. Ammatti vaikuttaa terveyteen, mutta myös ammattiin valikoitumista terveydellisin syin tapahtuu. Sosioekonomisten ryhmien välillä on suuria terveyseroja. Kuolleisuus työntekijöillä on korkeampaa kuin asiantuntijoilla. Kuitenkaan kaikki työntekijäammatit eivät ole korkean kuolleisuuden ammatteja.

Kuntoutussäätiön tutkimuksessa tavoitteena oli löytää etenkin sellaisia ammatteja, joissa sekä kuolleisuus että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli keskimääräistä korkeampaa. Naisilla tällaisia ammatteja oli 12, miehillä 29. Kaikki nämä olivat työntekijäammatteja.

Ammattien väliset terveyserot ovat melko pysyviä. Yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista huolimatta korkean riskin ammattien listaus on hämmästyttävän samanlainen vuosina 1971-1991 ammattien välisiä eroja selvittäneen tutkimuksen kanssa.

Tärkeää on muistaa, että ammattien välisiin eroihin kuolleisuudessa ja työkyvyttömyysalkavuudessa on mahdollista vaikuttaa. Se vaatii kuitenkin monenlaisia toimia:

1) Työolojen parantaminen

Korkean kuolleisuuden ja työkyvyttömyyseläkealkavuuden ammatit ovat pääosin ammatteja, joissa työ on fyysisesti raskasta ja ammatissa altistuu esimerkiksi erilaisille kemiallisille riskitekijöille. Monet ovat myös todennäköisesti alttiita useille psykososiaalisille työhön liittyville riskitekijöille, joita ovat mm. työssä vallitseva heikko autonomia ja heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön.

2) Riskikäyttäytymisen ehkäisy

Paitsi että raskas työ ajaa ennenaikaisesti eläkkeelle, kuolinsyyt viittaavat myös epäterveellisiin elintapoihin ja riskikäyttäytymiseen. Alkoholikuolleisuus on monessa ammatissa korkea, samoin tupakointiin viittaava keuhkosyöpäkuolleisuus. Parantamalla fyysisiä ja psykososiaalisia työoloja voidaan vaikuttaa myös mahdollisesti elintapoihin. Työpaikkakohtaisilla terveyskäyttäytymiseen vaikuttavilla toimenpiteillä voidaan koettaa vaikuttaa riskikäyttäytymiseen. Esimerkiksi työyhteisöön kohdistuvalla päihdetyöllä voitaisiin vaikuttaa alalla vallitsevaan alkoholikulttuuriin.

3) Terveyspalvelujen riittävä saatavuus

Ammattien välillä saattaa olla eroja myös hoitoon hakeutumisessa ja hoitoon pääsyssä. Terveyspalvelujen, mukaan lukien kuntoutuksen, riittävä ja tasapuolinen saatavuus etenkin näissä ammateissa olisi taattava myös sote-uudistuksen toteutuessa. Ammattien välisten erojen taustalla saattaa olla myös työttömyyteen liittyvät erot, onhan työttömyys yhteydessä heikompaan terveyteen ja kuolleisuuteen. Ei olisi pahitteeksi, vaikka työttömien terveyspalvelut nostettaisiin samalle tasolle työllisten kanssa.

4) Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen

Kaikki työntekijäammatit eivät ole korkean kuolleisuuden ja työkyvyttömyyseläkealkavuuden ammatteja. Kuitenkin kaikki ne ammatit, joissa sekä kuolleisuus että työkyvyttömyyseläkealkavuus oli korkeaa, ovat työntekijäammatteja. Usean ammatin korkean kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden taustalla ovat myös yleisemmät koulutus- ja tuloryhmien väliset terveyserot. Osassa ammateista korkea kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkealkavuus ei välttämättä liity suoraan itse ammattiin vaan siihen terveydentilan perusteella valikoitumiseen: Huono terveys voi johtaa matalaan sosioekonomiseen asemaan. Toisaalta terveydentilan perusteella saatetaan hakeutua fyysisesti vähemmän vaativiin töihin. Näin ollen kaikki väestön sosioekonomisia terveyseroja kaventava työ kaventaa pitkälti myös ammattien välisiä eroja.

Lisätietoa

Hanna Rinne, Maari Parkkinen, Riikka Shemeikka, Timo Ilomäki, Veijo Notkola. Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.

Tutkittua tietoa -julkaisu: Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015