Parhaat kuntoutusratkaisut syntyvät yhdessä – Kuntoutuspäivillä keskitytään vaikuttavuuteen

Kuntoutuspäivät antaa monipuolisen kuvan ajankohtaisista teemoista

Kuntoutuspäivät on Suomen suurin kuntoutusalan tapahtuma, ja se järjestetään 6.–7.6.2024 Meeting Park OASIS Ruoholahdessa, Helsingissä. Tänä vuonna tapahtumassa keskitytään kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimiseen, osoittamiseen ja kehittämiseen. Vaikuttavuus eli pitkällä aikavälillä saavutetut hyödyt ulottuvat kaikkeen kuntoutuksen ja sen lähialojen toimintaan, jossa tavoitteena on kestävä työkyky ja toimintakyky.

Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Riikka Shemeikka osallistui Kuntoutuspäiville ensikertaa keväällä 2012, jolloin teemana oli työtä ja elämää – työelämää.

”Kuntoutuspäivillä saa sellaista tietoa, josta ei vielä julkisuudessa puhuta. Näiden vuosien aikana minulle tärkeintä Kuntoutuspäivillä ovat olleet erilaisten korkeatasoisten asiantuntijoiden näkökulmat. Ne ovat antaneet laajan kuvan kuntoutuksen kentän ajankohtaisesta kokonaisuudesta”, Shemeikka kertoo. ”Erityisesti Hyvinvointiala – Hali ry:n työryhmät ovat jääneet mieleen.”

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, seuraavana ponnistuksena työllisyysalueiden perustaminen

Kuntoutuspäivien 50-vuotisen historian aikana jokaista uutta kuntoutusta säätelevää tai sivuavaa lakia tai asetusta on käsitelty tapahtumassa viimeistään sen tultua voimaan, usein jo mietintövaiheessa. Shemeikka nimeää viime vuosilta sote-uudistuksen. Hyvinvointialueet aloittivat työnsä viime vuonna ja sen kunniaksi vuoden teemana oli kuntoutus hyvinvointialueilla.

Seuraavana Suomen laajuisena ponnistuksena on työllisyysalueiden perustaminen eli TE24-uudistus. Vuoden 2025 alussa toimintansa aloittaa 45 työllisyysaluetta. Shemeikan mukaan suuret rakenteelliset muutokset vaativat työtä useamman vuoden ajan, ja hyvinvointialueidenkin kehittämistyö jatkuu vielä pitkään.

Suuremmissa ja pienemmissä hankkeissa saavutetut tulokset ovat aina usean ihmisen työn tulosta. Muutokset ovat yhdessä tehtyjä, eivät yhden ihmisen tai edes yhden organisaation tulosta. Mukana on monenlaista osaamista ja näkökulmia: hanketiimi, rahoittajataho ja ohjausryhmä.

Kustannusvaikuttavuuden arviointi auttaa kehittämään rakenteita

Tämän vuoden Kuntoutuspäivien teemana on vaikuttava kuntoutus. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi on huomannut, että kustannusvaikuttavuutta koskevaa tutkimusta ei juuri ole. Orpon hallituksen ohjelma Vahva ja välittävä Suomi taas korostaa juuri kokonaistaloudellisen hyödyn ja kustannusvaikuttavuuden merkitystä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Shemeikka korostaa: ”Vaikuttavuustietoa on olemassa, mutta vaikuttavuus täytyy nostaa paremmin esille. Tietoa täytyy paitsi tuottaa myös levittää. Terveystaloustieteelliseen ja kustannusvaikuttavuusnäkökulmaan pitäisi panostaa aiempaa enemmän, ja suunnittelemmekin Kuntoutussäätiölle näistä aiheista omaa osaamiskeskusta.”

Kuntoutussäätiö tarjoaa tällä hetkellä SROI-arviointia (Social Return on Investment), jonka avulla toiminnan yhteiskunnalliset hyödyt voidaan todentaa rahamääräisenä. Kustannusvaikutusten arvioiminen on erittäin tärkeää, kun aiempaa pienemmät resurssit täytyy käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Kuntoutuksen rakenteiden ja keinojen kehittämiseen tarvitaan tutkimustietoa niiden hyödyllisyydestä ja kustannustehokkuudesta. Tulokset antavat tietoa siitä, mikä on paras työnjako yhteiskunnassa. Sujuva yhteistyö kaikkien kolmen sektorin eli julkisten palveluiden, yritysten ja järjestöjen välillä monipuolistaa kuntoutusalan rakenteita.

Kuntoutuspalveluja kehitetään muuttuviin tarpeisiin

Kuntoutusala kehittyy jatkuvasti. Shemeikka mainitsee ikuisuusaiheina osatyökykyisten työllistämisen ja sujuvien palvelupolkujen löytämisen. Työhön tai kuntoutukseen pääsy ei saa olla hankalaa ja kuntoutuspolun täytyy rakentua yksilöllisesti kuntoutujan tarpeiden mukaan, jotta hän saa oman osaamisensa ja voimavaransa käyttöön.

Palveluiden täytyy vastata kuntoutuja-asiakkaiden, mutta myös yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Etäpalvelut ja etätyö ovat yleistyneet neljän viime vuoden aikana. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön kuntouttavassa työtoimintaa toteutetaan hybridimallilla, jonka kautta kuntoutuja-asiakkaat pääsevät kertaamaan perusdigitaitoja ja harjoittelemaan etäosallistumista. Tulevaisuuden työelämässä nousee tekoälyn hyödyntäminen ja linjaukset sen käytöstä työpaikoilla.

”Kaikessa osaaminen, kehittäminen ja tutkimus kulkevat käsi kädessä. Kuntoutuksen alalla on paljon erilaista osaamista ja asiantuntemusta, ja on palkitsevaa nähdä miten nämä kohtaavat. Kun kaikkien osaaminen on parhaassa käytössä, voimme tehdä parhaiten työtä kuntoutusta tarvitsevien ihmisten hyväksi.”

Shemeikka on päässyt yhdessä eri kumppanien kanssa toteuttamaan useita vaikuttavia hankkeita vuosien mittaan. Esimerkkinä varhaisemmista projekteista hän mainitsee nuorisotakuun ensimmäisen vuoden tutkimuksellisen tuen hankkeen vuosina 2013–14. Tuolloin esimerkiksi nykyinen Ohjaamo-tyyppinen palvelu todettiin toimivaksi. Ohjaamoissa tarjotaan työelämän, opiskelun ja hyvinvoinnin palveluita ja palveluohjausta alle 30-vuotiaille. Onnistuneen aloitusvaiheen jälkeen Ohjaamot ovat jatkaneet palveluiden tarjoamista ja ne tarjoavat apua entistä useammalla paikkakunnalla. Kuntoutussäätiön arvioinnissa todettiin myös, että nuorten ohjautuminen kelan ammatilliseen kuntoutukseen oli riittämätöntä ja että avainasemassa olivat kuntoutukseen pääsyn kriteerit. Myöhemmin Kelan kuntoutukseen pääsyn kriteerejä lievennettiin siten, että esimerkiksi NUOTTI-valmennukseen pääsee ilman diagnoosia.

Tuoreempana vaikuttavana hankekokonaisuutena Shemeikka kertoo vuosina 2021–22 toteutetusta sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palvelleiden kuntoutukseen liittyvästä tutkimushankkeesta ja sitä seuranneesta ryhmämuotoisen kuntoutuksen kehittämishankkeesta, jotka on toteutettu yhdessä Oulunkylän Kuntoutuskeskuksen kanssa.

”Teimme yhdessä OKKS:n kanssa Suomessa kattavuudeltaan ainutlaatuisen tutkimuksen rauhanturvaajien kuntoutuksen ja tuen tarpeista. Sen tulokset on huomioitu laajalti päätöksenteossa, ja hallitusohjelmaan on kirjattu suositusten mukaiset suunnitelmat yhden luukun palvelun, kansallisen kriisinhallintaveteraanikeskuksen, perustamisesta sekä lakimuutos, joka helpottaa hoidon saantia traumaperäisissä stressihäiriöissä (PTSD). Hankkeen tuloksia on myös hyödynnetty käynnissä olevassa kriisinhallintatehtävissä palvelleiden kuntoutuksen kehittämishankkeessa, jonka vaikuttavuutta parhaillaan arvioimme”, Shemeikka toteaa.

Kuntoutus koskettaa jokaista meistä jossain vaiheessa elämää

Kansantaloudellisen näkökulman lisäksi kuntoutuksella on valtava merkitys kuntoutusta tarvitsevalle ihmiselle itselleen. Kuntoutuksen arvomaailmaan kuuluu, että kuntoutus perustuu ihmisen omiin tavoitteisiin ja siihen, mitä hän pitää tärkeänä.

”Tuen tarve ei koske vain tiettyjä ihmisryhmiä, vaan melkein jokainen meistä tai lähipiiristämme tarvitsee jossain vaiheessa elämäämme kuntoutuksellista tukea. Kun voimme ylläpitää ja edistää omaa työ- ja toimintakykyämme ja koemme, että olemme osa yhteiskuntaa, siitä syntyy lisäarvoa meidän itsemme lisäksi koko yhteiskunnalle.”

Yksi tulevaisuuden haasteista on riittävän työvoiman saaminen. Keskeistä on ylläpitää kaikkien työikäisten työkykyä.  

”Erityisesti nuorten, ikääntyvien ja maahan muuttaneiden työpanos tarvitaan aiempaa tehokkaammin käyttöön.”

Nuorilla on usein hankalaa löytää oma paikkansa, ja heille täytyy tarjota mahdollisuuksia päästä työelämään ja rakentamaan yhteiskuntaa. Ikääntyvien työkyvyn ylläpito auttaa hyödyntämään pidempään vuosien mittaan kerättyä osaamista. Monet eläkkeelle jääneetkin osallistuvat mielellään vielä jonkin verran työelämään. Maahan muuttaneilla ihmisillä on paljon työelämän tarpeita vastaavaa potentiaalia, kun he saavat mahdollisuuden päästä koulutuksen ja työn pariin, tai kun heidän jo olemassa oleva osaamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan.  Kuntoutus on yksi keinoista saada mahdollisimman suuri osa työikäisestä väestöstä työn pariin.

Tule Kuntoutuspäiville oppimaan, oivaltamaan ja keskustelemaan kuntoutuksen vaikuttavuudesta

Haluatko pureutua näihin teemoihin tarkemmin? Opi, innostu ja verkostoidu Kuntoutuspäivillä 6.–7.6.2024 Helsingissä!

Saat tapahtumasta tietoa, oivalluksia ja intoa omaan työhösi. Tämän vuoden teemana Kuntoutuspäivillä on vaikuttava kuntoutus ja ohjelmassa on luvassa mm. avauspuheenvuoro sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselta, Kuntoutuksen vaikuttavuus päätöksenteossa -paneelikeskustelu, kahdeksan eri työryhmää sekä paljon muuta! Vaikuttavuus ja sen todentaminen on ajankohtainen ja koko kuntoutusalaa koskettava aihe.

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu.

Lähteet

Salminen AL, Töytäri A (toim.) (2023) Kuntoutuksen koulutus ja tutkimus – Asiantuntijafoorumin näkökulmia koulutuksen kehittämiseen ja ehdotus kuntoutuksen tutkimuksen strategiaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:64.

Shemeikka R, Alitalo E, Ilvonen K, Pietilä P, Ryhänen T, Sihvonen AP, Kemppainen J & Salakka I (2022) Sotilaallisessa kriisinhallintatehtävässä palvelleiden kokonaisvaltaisen kuntoutuksen ja tuen tarve Suomessa (pdf). Oulunkylän kuntoutuskeskus sr:n julkaisut nro 1.

Tuusa M, Pitkänen S, Shemeikka R, Korkeamäki R, Harju H, Saares A, Pulliainen M, Kettunen A, Piiranen K (2014) Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia – Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti (pdf). Työ- ja elinkeinoministerion julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 15/2014.

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58.

Teksti: Emmi Nääppä

‍