"Onko tää sitä ikäsyrjintää?"

Ikäsyrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslajin nojalla. Ikään perustuva eriarvoistava kohtelu tulee usein esiin juuri työelämässä ja työnhaussa.  Ikäsyrjintää työelämässä ovat tilanteet, joissa työnhakijaa tai -tekijää kohdellaan epäsuotuisammin hänen ikänsä vuoksi kuin toisen ikäistä henkilöä verrattavissa olevassa tilanteessa. Esimerkiksi työtä hakiessa nuorempi työntekijä voidaan palkata hänen ikänsä vuoksi tehtävään varttuneemman työnhakijan sijaan. Ikäsyrjintää voivat kokea kaiken ikäiset henkilöt, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimuksen (2018) mukaan siitä kärsivät eniten yli 55-vuotiaat työnhakijat. Kuntoutussäätiön Askeleet töihin -hankkeen osallistujat ovat kertoneet työnsaannin vaikeutuneen, vaikka työkokemus ja osaaminen ovat kasvaneet ikävuosien myötä. Työhaastattelukutsut varttuneemmille työnhakijoille ovat harventuneet, vaikka he työpaikkailmoituksen kompetenssit täyttäisivätkin täydellisesti. Useimmiten varttuneemmat työnhakijat esittävätkin ensimmäisessä työvalmennuksessa kysymyksen: "Onko tää sitä ikäsyrjintää?"  Yleinen työttömyyskassa (YTK) julkaisi kesäkuussa 2022 barometrin saman vuoden toukokuulta, joka osoitti yleisen työttömyyden olleen laskussa. Tämä ei kuitenkaan näkynyt yli 55-vuotiaiden työttömyystilastoissa. Varttuneempien henkilöiden työttömyysaste YTK:n jäsenissä oli nuorempiin ikäryhmiin verrattuna yli kaksinkertainen.

Varttuneemman työnhakijan työllistymistä voivat haastaa terveys ja taidot

Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi vuonna 2021 tehdyn työnantajatutkimuksen ”Työnantajien mielikuvat yli 55-vuotiaista työntekijöistä, tuki työurien jatkumiselle ja esteet palkkaamiselle” (Järnefelt, Riekhoff, Laaksonen, Liukko).

Työnantajan näkökulmasta työnhakijaa voi kantaa erilaisia riskejä. Kun työnantajalla ei ole hakijasta kokemusta, perustuu arvio näistä riskeistä osin mielikuviin ja yleistyksiin.  ETK:n tutkimuksessa kysyttiin työnantajilta, missä määrin erilaiset riskit ovat esteitä yli 55-vuotiaan työnhakijan palkkaamisessa. Riskit oli jaoteltu kolmeen kategoriaan: terveyteen ja toimintakykyyn liittyviin riskeihin, taitoihin ja osaamiseen liittyviin riskeihin ja henkilöstön ikärakenteeseen. Tutkimukseen vastanneiden työnantajien mukaan yksi merkittävimmistä esteistä yli 55-vuotiaiden henkilöiden palkkaamiselle on riski työnhakijan vanhentuneista tiedoista ja taidosta. Yli 60 % työnantajista nosti tämän esiin vähintään jossain määrin esteeksi. Osassa tutkimuksen kysymyksistä korostuivat alakohtaiset erot, mutta vanhentuneiden tietojen ja taitojen riskiä pidettiin palkkaamisen esteenä yhtä yleisesti kaikilla toimialoilla, sektoreilla ja eri kokoisissa toimipaikoissa.

Varttuneempien työnhakijoiden yhdeksi työnsaannin haasteeksi voi muodostua muodollisen pätevyyden uupuminen, mikä voi näyttäytyä työnantajalle riskinä vanhentuneista tiedoista ja taidoista. Henkilö on voinut edetä organisaation sisällä johtotasontehtäviin ilman muodollista pätevyyttä, jonka esimerkiksi korkeakoulututkinto antaa. Korkeakoulututkinnon uupuminen muodostuu haasteeksi usein vasta silloin, kun henkilö lähtee kartoittamaan mahdollisuuksiaan avoimilta työmarkkinoilta.

Hankkeessa osallistujia kannustetaankin tietojen ja taitojen päivittämiseen, johon monesti riittää lyhyemmätkin kurssit. Tietoteknisten taitojen päivittämiseen ja niiden todentamiseen hankkeessa on kehitetty osaamismerkeillä varustettuja digikursseja. Osaamismerkit mahdollistavat oman osaamisen tunnistamisen sekä tunnustamisen työ- tai koulutuspaikkaa hakiessa.  Osaamisen lisäksi vajaa puolet vastanneista työnantajista piti myös sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyseläkkeen kustannusten riskiä ainakin jossain määrin esteenä varttuneemman työnhakijan palkkaamiselle. Tutkimuksessa esitettiin kysymys myös ”muista terveyden ja toimintakyvyn ongelmista”. Kysymys kattaa työnantajan näkökulmasta sairastumisia ja työkyvyttömyyseläkettä laajemmin moninaisen kirjon erilaisia ongelmia. Riskiä muille terveyden ja toimintakyvyn ongelmille pidettiin sairastumisia ja työkyvyttömyyseläkettä painavampana esteenä yli 55-vuotiaan palkkaamiselle. Kyse on laaja-alaisemmasta riskistä, jonka koetaan kasvattavan työnantajan vastuita ja kuluja. Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus (2022) tuo kuitenkin esille, että alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä on jo enemmän sairaspoissaoloja kuin yli 50-vuotialla työntekijöillä. Kunta10-tutkimus on hyvä muistutus, että työ- ja toimintakyvyn muutokset eivät ole ikään sidottuja ominaisuuksia.

Varttuneemman työnhakijan vahvuudet

Askeleet töihin -hankkeen osallistujista suurin osa on yli 50-vuotiaita. Heille työvalmennuksen suurin anti on ollut työn hakemiseen saatu sparraus tai toisin sanoen henkinen tuki. Työvalmennukset ovat pitäneet sisällään myös omien vahvuuksien tunnistamista sekä sanoittamista.  Varttuneempien työnhakijoiden vahvuuksien tunnistamista työnhauntilanteissa haastaa yleensä keskeisimmän osaamisen poiminen kattavasta työ- ja koulukokemuksesta, unohtamatta tietenkään vapaa-ajalta muodostunutta osaamista. Kattava kokemuspohja antaa myös viitteitä laajasta vahvuuksien kirjosta, mikä on vain vankentunut ikävuosien myötä.  

Yli 55- vuotiaiden työnhakijoiden kohdalla vahvuuksiksi voidaan luokitella ainakin seuraavat ominaisuudet: työelämätaidot, ratkaisukeskeisyys, joustavuus sekä sitoutuneisuus. Ikävuosien tuijottamisen sijaan huomio tulisi kohdentaa vuosien tuomaan hiljaiseen tietoon, joka on monesti kertynyt usealta työnantajalta yli sektorirajojen. Vaikka varttuneemmat työnhakijat ovat työtä hakiessa haastavan tilanteen edessä, näkevät työnantajat heissä myös tärkeitä vahvuuksia.

ETK:n tutkimusjulkaisun mukaan yli puolet työnantajista pitivät yli 55-vuotiaiden ongelmanratkaisutaitoja sekä yleisesti tieto- ja taitotasoa keskimääräistä parempina. Julkaisussa korostuivat myös positiiviset ajatukset näiden työntekijöiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista, työmotivaatiosta sekä heidän johtamistaidoistaan. Suomea ravistelevan valtakunnallisen työvoimapulan vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää keskittyä rekrytointiprosessissa työnhakijan olemassa oleviin vahvuuksiin mahdollisten riskien sijaan. Osa varttuneempiin työnhakijoihin liitetyistä riskeistä ja ominaisuuksista ovat kuitenkin vain mielikuvia vailla totuuspohjaa. Työpaikoilla monimuotoisuudella tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, kansallisuuden ja koulutustaustan osalta. Henkilöstön monimuotoisuuden on todettu parhaimmillaan vaikuttavan myönteisesti muun muassa uusien asiakasryhmien tavoittamiseen, taloudelliseen kannattavuuteen, henkilöstötyytyväisyyteen ja työpaikan houkuttelevuuteen. Kannustamme työnantajia siis näkemään työnhakijan iän yli kaiken sen hyvän, mitä hänellä voi olla yritykselle tarjota.

Teksti

Päivi Häikiö
Marja-Liisa Schiess
Anni Hausen

Tekstissä käytetyt lähteet

Työnantajien mielikuvat yli 55-vuotiaista työntekijöistä, tuki työurien jatkumiselle ja esteet palkkaamiselle, Eläketurvakeskus: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145309/Tyonantajien-mielikuvat-yli-55-vuotiaista-tyontekijoista-tuki-tyourien-jatkumiselle-ja-esteet-palkkaamiselle.pdf?sequence=1&isAllowed=y

‍Tutkimusraportti: Ikäsyrjintä työelämässä, Elinkeinoelämän keskusliitto: https://ek.fi/wp-content/uploads/EK-ikasyrjinta.pdf

‍Työttömyys alle kuudessa prosentissa, mutta uusien hakemusten määrä kasvaa, STT-info, YTK: https://www.sttinfo.fi/tiedote/tyottomyys-alle-kuudessa-prosentissa-mutta-uusien-hakemusten-maara-kasvaa?publisherId=4271&releaseId=69954938

‍Kunta10-tutkimus, Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/alle-30-vuotiailla-kuntatyontekijoilla-jo-enemman-sairauspoissaoloja-kuin-yli-50-vuotiailla