Blogi

Monimenetelmällisen tutkimuksen monet menetelmät

Julkaistu
31.5.2016

Monimenetelmällisessä tutkimuksessa eri tiedonkeruun menetelmien yhdistäminen analyysivaiheessa kannattaa suunnitella huolellisesti - keskenään ristiriitaisilta vaikuttavat alustavat tulokset eri näkökulmista voivat tarkentua ja tulla osaksi uutta kokonaisvaltaisempaa ja ymmärrettävää tulkintaa, kun tutkijalla on analyysivaiheessa käytettävissään erilaista tietoa eri lähteistä.

Monimenetelmällisen tutkimuksen yhteydessä puhutaan usein triangulaatiosta. Tällöin ajatellaan tutkimuksen validiteetin eli luotettavuuden lisääntyvän, kun tutkimuksen kohdetta on lähestytty erilaisin menetelmin eikä ainoastaan yhdellä asetelmalla. Triangulaatio-käsitteen sanotaan tulevan maanmittaus- ja navigaatiotekniikoista, joissa on pyritty tuplavarmistamaan mittauksia ottamalla lähtökohdiksi eri pisteitä. Triangulaatio ei kuitenkaan auta, mikäli kaikkia eri menetelmiä vaivaa sama harha tai vääristymä. Tutkijan onkin joka tapauksessa monimenetelmäisessä ja moninäkökulmaisessa tutkimuksessa palattava normaalia enemmän aineiston pariin tulkintoja tehdessään.

Toisaalta tutkittavat ilmiöt voivat olla luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat monimenetelmällistä ja/tai moninäkökulmaista tutkimusotetta. Yhteiskuntatieteissä triangulaation perusteena onkin nähty validiteetin lisäämisen ohella myös ihmistutkimuksen kompleksisuus. Esimerkiksi monialaista ja monitoimijaista työhönkuntoutusta tutkittaessa turvauduttiin monitahoarviointiin. Neljä tahoa keräsi tietoa eri lähteistä erilaisin menetelmin vastaten samoihin tutkimuskysymyksiin koskien samaa tutkimuksen kohdetta.

Monimenetelmällisyys eli metodologinen pluralismi on yleisempi käsite, kun taas mixed methods research viittaa nimenomaisesti kvali- ja kvantimenetelmien yhdistämiseen tietynlaisilla ennakkoon perustellusti määritellyillä tavoilla. Tutkimuskysymyksestä ja -kohteesta riippuen menetelmät sijoittuvat tutkimusasetelmaan ajallisesti ja metodisesti eri tavoin. Tutkimusasetelmaa jäsentäessä tulee pohtia kvali- ja kvantimenetelmien ajallista järjestystä: kumpi informoi kumpaa vai tehdäänkö tiedonkeruu samanaikaisesti?

Edellisen jälkeen on päätettävä, miten menetelmät integroidaan tutkimuksessa. Vaihtoehtoja on neljä:

  1. Toisesta tiedonkeruun tuottamasta aineistosta voidaan ottaa ja käyttää näytteitä tutkimuksen aikana (connecting). Usein näin tehdään, kun valitaan haastateltavia kyselyvastausten perusteella.
  2. Toisen tiedonkeruun tuottama data voi informoida toisen tiedonkeruun lähestymistapaa (building).
  3. Kaksi eri menetelmin kerättyä aineistoa voidaan tuoda yhteen jo analyysivaiheessa (merging) tai
  4. Kaksi eri menetelmin tehtävää tiedonkeruuta sekä analyysiä linkittyy toisiinsa eri kohdissa (embedding)[1].

Työhönkuntoutusta koskevassa monitahoarvioinnissa käytettiin aineistojen asetelmallista yhdistämistä tutkimuksen aikana (merging). Alustavat samaa arviointikohdetta koskevat tulokset eri näkökulmista saattoivat vaikuttaa olevan välillä keskenään ristiriitaisia, mutta analyysiprosessi ei päättynyt tämän toteamiseen vaan sitä jatkettiin ja tarkasteltiin käytössä olevia dokumentteja sekä muusta tiedonkeruusta saatuja tietoja. Näin pystyttiin muodostamaan uusi, yksittäisiä tuloksia perustellumpi ja eri tulokset huomioiva tulkinta.

Kuvio. Connecting. Building. Embedding. Merging.

Kun monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen tutkimus toteutetaan merging-tavalla, eli keskustelutetaan alustavia tuloksia keskenään jo analyysivaiheessa, tässä iteraatioprosessissa törmäytetään tulkintoja toisiinsa. Tällöin haetaan vahvistusta löydöksille toisesta aineistosta tai suhteutetaan esiin nousseet alustavat tulokset toisen aineiston tuloksiin ja asetetaan löydökset näin kriittiseen tarkasteluun. Lopputuloksena ei siis ainoastaan tuoda esiin kvanti- ja kvaliosioiden erillisiä tuloksia.

Erityisesti monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen tutkimus voi edesauttaa nykyään paljon keskustelua herättävien kompleksisten ja kiperien ongelmien hahmottamisessa ja ratkaisemisessa.

Kirjoittaja

Mikko Henriksson VTM, tutkija

Twitter: @mikkohenriksson

[1] Fetters ym. (2013) Achieving Integration in Mixed Methods Design – Principles and Practices. Health Research and Educational Trust. 48:6, part II

No items found.