Monikulttuurisuuden kohtaaminen kuntoutuksen ohjaajan työssä 

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alun perin 30.3.2022 Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivien verkkosivuilla. Kirjoittaja on kuntoutuksen ohjaajaopiskelija, joka on osallistunut Kuntoutussäätiön ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosessikiihdyttämöön. 

Opiskelen kuntoutuksen ohjaajaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Opintoihini olen sisällyttänyt monikulttuurisuuden opintoja, koska itseäni kiinnostaa se aihealueena. Asiakkaan luottamuksen saaminen ja hänen tilanteensa suunnittelu yhdessä hänen tavoitteidensa mukaan on mielestäni keskeistä asiakastyössä. 

Tehtävämme kuntoutuksen ohjaajana on tukea asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta. Osallisuus tarkoittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toimijuus yksilön, yhteisön tai organisaation kykyä tehdä omaa toimintaansa koskevia valintoja ja toimia tämän mukaan. Toimijuuden vahvistaminen luo itseluottamuksen tunnetta ja pärjäämisen kokemuksen. Osallisuutta tukemalla asiakkaan sosiaaliset tarpeet ja yhteenkuuluvuuden tunne ympäristöön lisääntyy. Pakolaisten kanssa työskennellessä on hyvä olla tietoinen, että taustalla voi olla traumoja ja asiakkaat voivat tarvita vielä normaalia enemmän tukea ja aikaa. Luottamuksellisen suhteen rakentaminen on tärkeää. Varsinkin alkuvaiheessa, kun kaikki on uutta asiakkaalle, tämä voi olla hyvin merkittävä asia. Työntekijänä meidän ei tarvitse tietää kaikkea muista kulttuureista, vaan olla läsnä ja ohjata oikeisiin palveluihin sekä tehdä asiakkaidemme asioinnista helpompaa. 

Kuntoutussäätiön Osana-verkosto edistää maahan muuttaneiden asemaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Verkosto koordinoi tapaamisia, Facebook-ryhmää, sähköpostilistaa ja osallistujat saavat pari kertaa vuodessa uutiskirjeen ajankohtaisista teemoista. 

Kulttuurisensitiivisyys ja lainsäädäntö 

Ammattilaisen olisi tärkeä muistaa kulttuurisensitiivinen työote, mutta ei kuitenkaan katsoa pelkästään kulttuuria vaan ihmistä yksilönä ja kokonaisuutena. Kulttuurisensitiivinen työote -oppaan mukaan kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa sitä, että ammattilainen toimii kunnioittavasti eri kulttuureista tulevia ihmisiä kohtaan ja edistää vuorovaikutusta. Kummallakin osapuolella on oikeus oman kulttuurinsa ja sen kanssa hyväksytyksi ja kuulluksi tulemiseen. 

Pienikin kohtaaminen voi olla merkityksellinen, jotta asiakas kokee tulleensa kuulluksi. Monikulttuurisen asiakkaan palvelujärjestelmä kotimaassa voi olla hyvinkin erilainen suomalaiseen järjestelmään verrattuna. Olisi tärkeää antaa tietoa mahdollisista palveluista ja edetä pala kerrallaan. Maahanmuuttoon ja kotoutumisen edistämiseen liittyy useita lakeja. Kotoutumislain käsikirjan mukaan lainsäädäntö ja sen kehitystyö pohjautuvat Suomen hallituksen linjaamiin tavoitteisiin, Euroopan unionin lainsäädäntöön sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen. 

Yhdenvertaisuus työskentelyn lähtökohtana 

Sosiaalialan ammattieettisessä ohjeessa korostetaan ihmisarvon sekä ihmisoikeuksien toteutumista sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työntekijöiden täytyy kunnioittaa asiakkaan oikeutta omiin valintoihin ja hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakas on saattanut kohdata syrjintää ja rasismia monissa eri tilanteissa ja elämänvaiheissa. Lapsena koettu syrjintä ja kiusaaminen voi vaikuttaa yksilön itsetuntoon pitkälle aikuisuuteen. Toisaalta syrjintä voi jatkua aikuisuudessa myös työpaikoilla ja vapaa-ajalla. 

Omassa työssäni kuntoutuksen ohjaajana voin edistää syrjimättömyyttä kohtelemalla kaikkia asiakkaita tasavertaisesti. Ajattelen, että tiedonhankinta ja tutustuminen eri kansalaisuuksiin olisi tärkeää työssämme. Pohdin myös, että tarvitsisimme tehokkaampia keinoja maahan muuttaneiden tukemiseksi. Työ ja riittävä toimeentulo vaikuttaa ihmisten terveyteen ja osallistumismahdollisuuksiin. Lapsille ja nuorille tulisi taata riittävä koulutus ja kannustaa opiskeluun ja sellaiseen työhön, joka heitä kiinnostaa. On myös tärkeää muistaa osallisuuden merkitys hyvinvointiin. Niin lapsilla kuin aikuisilla olisi tärkeää olla ystäviä ja lähipiiriä. Mielestäni on hyvä, että Suomessa on järjestöjä ja vapaaehtoisia, jotka auttavat maahan muuttaneita tutustumaan uuteen kotimaanhan ja sen tapoihin. Työn tai opiskelupaikan löytäminen voi viedä aikaa, joten erilaiset järjestöt ja yhdistykset sekä liikunta- ja harrastuspalvelut voivat tarjota maahan muuttaneelle mahdollisuuden kohdata muita ihmisiä. 

Rasismia kohdatessaan olisi hyvä, että maahaan muuttaneella olisi luottamuksellinen suhde johonkuhun, kenelle hän voisi asiasta puhua. Työpaikalla tämä henkilö voisi olla esimerkiksi esimies tai koulussa opettaja tai kouluterveydenhoitaja. Kaikki meistä voimme toimia ennakkoluuloja vastaan. Omia ennakkoluuloja ja ehkä pelkojakin voidaan hälventää tutustumalla ja kohtaamalla eri kansallisuuksista tulevia ihmisiä. Taataanhan kaikille yhdenvertaiset palvelut! 

Kirjoittaja 

Meri Ilmonen, kuntoutuksen ohjaajaopiskelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Lähteet 

Kulttuurisensitiivinen työote / THL 

Osallisuutta tarvitaan kotoutumiseen (pdf) 

Kuntoutussäätiön Kestävät yhteisöt ja sosiaaliset innovaatiot -ryhmän verkkosivut 

 Post Views: 677