Mikä on järjestöjen rooli kuntoutuksessa?

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alun perin 13.4.2022 Kuntoutussäätiön Kuntoutuspäivien verkkosivuilla. Kirjoittaja on kuntoutuksen ohjaajaopiskelija, joka on osallistunut Kuntoutussäätiön ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosessikiihdyttämöön. 

Järjestöt ovat tärkeässä roolissa kuntoutuksessa tarjoten ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta. Järjestötoiminta voi tarjota kuntouttavaa työtoimintaa, vapaaehtoistoimintaa, sopeutumisvalmennuskursseja, vertaistukea kuntoutujalle sekä läheisille, tukihenkilötoimintaa, tukea arjessa selviytymiseen ja elämänhallintaan sekä ohjausta kuntoutushakemusten kanssa. 

Järjestöjen vahvuutena ovat kohdennettu tietotaito ja erityisosaaminen osaamisaluettaan kohtaan, kuten tietty sairaus, vamma tai elämäntilanne. He pystyvät tarjoamaan ajantasaista tietoa, sekä palveluita kuntoutujan tilanteeseen pitkän kokemuksensa avulla. Toiminnassa ihmisen hyvinvointi on tärkeintä. Monipuolinen palveluntarjonta ja sosiaalinen kanssakäyminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa mahdollistaa kuntoutujalle uusien näkökulmien ja oivalluksien syntymisen. Kaikille avoimien matalan kynnyksen palveluiden kautta osallistuminen järjestöjen toimintaan on helppoa. 

Kehittämishankkeissa tehtävä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kanssa mahdollistaa kuntoutuksen kentän kehittämisen toimivammaksi huomioiden kuntoutujan hyvinvoinnin. Kuntoutujalla on mahdollisuus vaikuttaa järjestöjen kautta häneen liittyviin asioihin ja saada äänensä kuuluviin. Lisäksi järjestöt toimivat tärkeässä roolissa palveluntarjoajana. 

Yhteisöllisyys ja vertaistukitoiminta auttavat uudessa elämäntilanteessa 

Järjestöjen toiminta luo yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, jolloin kuntoutuja tuntee kuuluvansa osaksi ryhmää ja tulee kuulluksi pystyessään keskustelemaan mieltä painavista asioista. Kuntoutuja voi keskustella ammattilaisten ja muiden osallistujien kanssa. Toiminnassa kuntoutuja tutustuu uusiin samassa tilanteessa oleviin ja saa tukea arkeensa. Järjestöt tarjoavat ajantasaista tietoa ja apua, sekä vertaistukea kuntoutujalle ja hänen läheisilleen. 

Varsinkin vertaistuen saaminen on tärkeää, sillä samaa kokeva voi ymmärtää tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia paremmin kuin tilanteen ulkopuolinen. Koulutetut kokemusasiantuntijat tuovat oman lisänsä selviytymisprosessiin kertomalla oman tarinansa kuntoutuksen tiellä. 

Järjestöjen ihminen ensin -arvomaailma ja voittoa tavoittelematon toiminta mahdollistavat, ettei toiminnan päätavoitteena ole taloudelliset seikat ja sen kautta tulevat päämäärävaatimukset. Voittoa tavoittelevan toiminnan heikkoutena on järjestöjen riippuvuus rahoituspäätöksistä ja palvelutilaajista, jolloin hyväkin toimintamalli voi yllättäen loppua, jos jatkorahoitusta ei myönnetä. Kuntoutujalle epävarmuus pitkäaikaisen tuen jatkumisesta voi tuntua haastavalta. Kuitenkin rahoitukset takaavat laadukkaan toiminnan, koska järjestöjen tulee raportoida hyvin tarkasti tuloksistaan. He pystyvät myös nopeasti rahoituksen saatuaan toteuttamaan ja testaamaan uutta toimintaa, toisin kuin kuntasektorilla, jossa päätöksien tekeminen ja uuden toiminnan aloittaminen on hitaampaa. 

Sopeutumisvalmennus auttaa sopeutumaan uuteen arkeen 

Järjestöjen järjestämää toimintaa ovat kurssit, kuntouttava työtoiminta, kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta ja erilaiset hankkeet. Kuntoutuja tai kohderyhmään kuuluva voi hakeutua toimintaan tai hänet voidaan ohjata esimerkiksi TE-palveluiden kautta. Lyhytkurssit tarjoavat apua, tukea ja tietoa uuteen arkeen, ja niitä tarjotaan sekä kuntoutujalle että läheisille. Esimerkiksi Yhteisömedian kurssikalenterissa kurssit ovat kuvattu hyvinvointia ja toimintakykyä tukeviksi. Yhteisömedian kurssikalenterissa lisää tietoa järjestöjen järjestämistä kursseista. 

Kuntouttavasta työtoiminnasta rytmiä arkeen ja työelämätaitojen kehittämistä 

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jonka järjestäminen on kunnan vastuulla. Se on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät pysty osallistumaan muihin TE-palvelun järjestämiin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta tukee elämänhallintaa luoden rytmiä ja toimintaa arkeen, sekä työelämä- ja opiskelutaitojen kehittymistä. Toiminta sisältää yksilö- ja ryhmävalmennusta. 

Koronapandemian aikana kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty hybriditoteutuksena, jolloin kuntoutuja voi osallistua toimintaan paikan päällä tai etäyhteydellä. Yhteisömedian tammikuussa 2022 teettämässä kyselyssä selvitettiin Kuntoutussäätiön Digipajan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden kokemuksia hybriditoiminnasta. Hyvinä puolina nähtiin siirtymiin liittyvien haasteiden vähentyminen, sekä toimintaan osallistuminen kipeänä. Haasteina koettiin kotoa poistumiseen liittyvien vaikeuksien lisääntyminen, sosiaalisten kontaktien väheneminen sekä keskittymisvaikeus etätilanteessa. Lue lisää osallistujien kokemuksia. 

Opiskelen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kuntoutuksen ohjaajaksi, ja olen työharjoittelupaikkoja hakiessani huomannut, että kuntouttava työtoiminta on usein järjestöjen järjestämää työpajatoimintaa. Työpajoissa hyödynnetään erilaisia luovia menetelmiä, kuten valokuvausta, kädentaitoja tai musiikkia. Luovat ja toiminnalliset menetelmät toimivat hyvin jäänmurtajana uusissa tilanteissa, tunteiden ilmaisussa, sekä vuorovaikutuksen syntymisessä, jolloin toiminnan avulla osallistujat voivat käydä keskustelua keskenään tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Esimerkiksi Kuntoutussäätiön Digipajalla pääsee oppimaan muun muassa koodausta, 3D-mallinnusta sekä kuva- ja tekstisisällön tuottamista erilaisissa projekteissa. 

Kirjoittaja 

Riikka Myllyntaus, kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulu 

Lähteet

STEA: Järjestöjen sopeutumisvalmennustoiminta 

Kuntoutussäätiö: Kuntouttava työtoiminta 

Kuntoutussäätiö: Kuntoutuspalvelumme 

 Post Views: 721