Kuvataideterapiasta apu tunteiden työstämiseen

Pöydällä on pino papereita ja kori täynnä maalipurkkeja. Laatikossa on monen värisiä liituja.

Kaikki hakevat itselleen paperia ja etsivät itselleen työskentelypisteen.

Tänään ei ole taustamusiikkia.

– Kiva kokeilla, miten se vaikuttaa teihin, sanoo kuvataideterapeutti ja sosionomi Sarianne Sahervo.

– Ensimmäisen kerran kun oli, en edes muista mitä se musiikki oli, sanoo yksi osallistujista.

– No se ainakin on hyvä merkki!

Työskentely aloitetaan virittäytymällä tunnelmaan. Otetaan hyvä istuma-asento ja haetaan rentoutta. Jalat tukevasti maata vasten, istuinluut penkkiä vasten. On siirrytty ulkomaailman hälystä yhteiseen tilaan.

–  Voitte laittaa silmät kiinni. Keskittykää siihen, minkälainen fiilis kehossa on tänään. Nyt on rauhallisen työskentelyn hetki.

Ohjaus jatkuu kehotuksella tunnustella edessä olevaa paperia. Miltä se tuntuu sormenpäissä – onko se karhea, onko se sileä, onko se viileä vai lämmin.

– Nyt voit ottaa liidut käsiin. Pidä yhä silmät kiinni ja piirrä molemmilla käsillä.Muutama osallistuja huomaa, ettei liiduista tulekaan mitään. Liitujen vaihtaminen sekoittaa ajatuksen juoksun – äsken haettu hetki ja tunnelma katoaa.

Mutta se ei haittaa.– Sitten vain palaatte siihen tunnelmaan. Laitatte silmät kiinni, tunnustelette paperia, Sahervo sanoo.

Kontrollin päästäminen voi olla vaikeaa

Liidut napsuvat paperille. Kahisevat. Syntyy viivoja, sykeröitä, värikkäitä palloja. Himmeämpiä viivoja, tummempia sävyjä.

Tämän päivän tavoitteena ryhmässä on löytää erilainen lähestymistapa taiteeseen. On tarkoitus päästä irti siitä ajatuksesta, että tehdään hienoa, esittävää taidetta.

Kontrollin päästäminen voi olla vaikeaa.

– Ensimmäisen kerran kun osallistuin, tein sitä taidetta ’taiteilijana’, kertoo yksi osallistujista.– Mutta eihän siitä ole mitään hyötyä. Jos nyt onnistuisi osallistumaan ihmisenä.

Molemmilla käsillä työskentelyn tarkoitus on aktivoida molempia aivopuoliskoja. Sanotaan, että oikea aivopuoliskoistamme olisi luovempi.

– Meillä on vahva oletus siitä, että pitää tehdä jotakin hyvää, jotain näyttävää, Sarianne Sahervo kertoo myöhemmin.– Se, että vain roiskaisee väriä paperille, ei tunnu oikealta.

Osallistujat saavat katsoa, mitä he äsken saivat aikaiseksi paperille. Ehkä he näkevät siellä joitakin muotoja tai yksityiskohtia.

Yksi osallistujista katsoo työtään ja naurahtaa:

– Se on ihan eri näköinen kuin mitä näin päässäni!

Seuraavaksi työskentely jatkuu silmät auki. Työtä saa jatkaa maalien ja muiden välineiden kanssa. Osallistujat nousevat, keräävät kertakäyttölautasia ja kaatavat maalia niille. Yksi jatkaa liitujen kanssa.

Kuvataideterapia yhdistää luovuuden terapiaan

Sarianne Sahervon mielestä luovan tekemisen yhdistäminen terapiaan auttaa rikkomaan niitä kaavoja, joissa on tottunut näkemään asiat.– Kuvataiderapia voi antaa välineitä työstää sellaisia asioita, joita on vaikea sanallisesti ilmaista, hän sanoo.

Tämä pienryhmä on järjestetty osana kuntouttavaa työtoimintaa ja kyseessä on ryhmän kolmas tapaaminen. Ensimmäisellä kerralla tehtävä oli piirtää eläin. Toisella kerralla tehtiin ennen työskentelyä pidempi mielikuvaharjoitus, jonka pohjalta työskentely aloitettiin.

– Pidemmässä ryhmässä eri teemat jakautuisivat selkeämmin terapian ajalle. Useiden tapaamisten aikana opittaisiin paremmin luottamaan toisiin ryhmäläisiin ja terapeuttiin.

Kuvataideterapiaan voi osallistua myös yksin, ja siihen on mahdollista saada Kela-korvausta. Kela-korvatun yksilöterapiajakson pituus voi olla jopa kolme vuotta.

Myös kuvataideterapian koulukunnat vaihtelevat: kuvataideterapia voi olla esimerkiksi ekspressiivistä, tai psykoanalyyttista, kuten tavanomainen psykoterapia. Sahervo edustaa humanistista taideterapiasuuntausta. Siinä terapeutti ei analysoi asiakkaan kuvia.

– Asiakkaalla on ohjat omissa käsissään töiden tulkitsemisessa, hän sanoo.

Kuva toimii keskustelun herättäjänä. Yksilöterapiassa keskustelu voi hyvin pitkälti pohjautua kuvan ja sen työstämisen herättämiin ajatuksiin. Ryhmäterapiassa taas kuulee muiden ajatuksia, ja se voi olla hyvin avaavaa.– Jokainen tulkitsee kuvat eri tavalla, ja ne merkitsevät eri asioita, Sahervo sanoo.

Kuvataideterapian ryhmässä kerta päätetään kuvien ”jakoon”, eli jokainen osallistuja kertoo omasta työstään ryhmälle. Jos hän haluaa, muut ryhmäläiset voivat kertoa omia ajatuksiaan hänen työstään.

Valmiit työt, joissa on nyt liiduilla ja maaleilla luotu värimaisema, jätetään kuivumaan kotiin viemistä varten.

Kirjoittaja

Malviina Hallamaa

Kuvat

Sarianne Sahervo