Blogi

Kuntouttava työtoiminta parantaa hyvinvointia ja työelämätaitoja

Julkaistu

27.5.2024

Jaa blogi:

‍Kuntoutussäätiön kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaat harjoittelevat työelämätaitoja yhdessä oppimalla ja omien projektiensa kautta. Ohjaajat auttavat asiakkaita palastelemaan tavoitteensa sopivan pieniksi askelmerkeiksi suurempia tavoitteita kohden. Toimintaan osallistuminen kohentaa asiakkaan hyvinvointia ja antaa tunteen yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisesta.

Kuntouttava työtoiminta on työllisyyspalvelujen viimesijainen tuki

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, joka on suunnattu työ- ja toimintakyvyn tukea tarvitsevalle pitkäaikaistyöttömälle. Ennen kuntouttavaa työtoimintaa asiakkaan on tullut osallistua jo johonkin työllistymistä edistävään palvelun, esimerkiksi nuorten NUOTTI-valmennukseen tai johonkin TE-palveluiden järjestämään kurssiin. Tämän lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden kriteerien tulee täyttyä.

Siinä missä Kelan etuusjärjestelmässä viimesijainen tuki on toimeentulotuki, on työllisyyspalveluiden kentällä vastaavaan tapaan viimesijainen palvelu juuri kuntouttava työtoiminta. Osa työtoiminnan asiakkaista on tehnyt jo ansioitunutta uraa, mutta terveysongelmat ovat pakottaneet työelämän ulkopuolelle.

”Sitä ei voi suunnitella, miten elämä vie tai miten terveys muuttuu”, työkykykoordinaattori Marja-Liisa Schiess pohtii. Jokainen meistä tarvitsee jossain vaiheessa elämäämme jonkinasteista kuntoutuksellista tukea väliaikaisesti tai pysyvästi.

Asiakkaat ohjautuvat kuntouttavaan työtoimintaan työllistymispalveluiden tai sosiaalihuollon kautta. Kuntoutussäätiö tuottaa palveluita helsinkiläisille, vantaalaisille ja espoolaisille. Asiakasmäärät vaihtelevat vuosittain tilaajien eli kaupunkien budjettien mukaan. Toiminta on mitoitettu enimmillään 50 samanaikaiselle asiakkaalle. Kuntoutussäätiö on yksi kuntouttavan työtoiminnan palveluntarjoaja muiden joukossa. Kunnilla on harvoin mahdollisuus tuottaa itse kaikkia palveluja, joihin heidän asiakkaillaan on tarve, joten palvelujen tarjoamisessa kolmannella sektorilla on suuri vastuu.

”Kuntouttavaa toimintaa on tosi monenlaista ja sitä kaikkea tarvitaan”, kertoo kuntouttavan työtoiminnan kehitysvastaava Anni Hausen. ”Me panostamme siihen, että asiakkaat saavat seurata omia mielenkiinnonkohteitaan. Meidän toimintamme on hyvin itseohjautuvaa.”

Työtoiminnassa opitaan yhdessä uutta

Kuntoutussäätiön kuntouttavan työtoiminnan Digipajalla järjestetään tutustumiskäyntejä joka viikko maanantaisin. Työtoiminnasta kiinnostuneet pääsevät kysymään kysymyksiä ohjaajilta ja tutustumaan tiloihin. Samalla uusi asiakas ja ohjaajat voivat sopia jo raamit työtoimintajaksolle ja milloin asiakas voi aloittaa.

Asiakkuuden kesto riippuu kuntoutujan kotikunnasta. Yksi kuntoutumisjakso kestää kaikkien kuntien kohdalla kolme kuukautta. Kokonaisuudessaan asiakkuus voi kestää asiakkaan kotikunnasta riippuen enimmillään vuoden. Kuntoutussäätiön asiakastyytyväisyydestä kertoo se, että valtaosa asiakkaista toivoo ensimmäisen jakson jälkeen saavansa jatkaa toiminnassa.

Kuntoutussäätiön Digipajalla asiakas sitoutuu osallistumaan toimintaan kahdesta neljään päivään viikossa, neljä tuntia päivässä. Aamupäivällä ohjaajat tai asiakkaat pitävät luentoja esimerkiksi vuorovaikutustaidoista, ohjelmistoista ja muista kiinnostavista aiheista. Asiakkaat saavat oman ohjelman pitämisestä Tiedonjakaja-osaamismerkin.

Ohjelmassa tutustutaan myös erilaisiin ammatteihin ja työnantajiin. Asiakkaat ovat päässeet tutustumaan muun muassa peliyritys Rovion ja Helsingin kaupungin liikenteen raitiovaunuvarikon työhön. Aikuisopiskelun mahdollisuuksiin on tutustuttu Taitotalolla.

Iltapäivät Kuntoutussäätiön kuntouttavassa työtoiminnassa ovat pääasiassa itsenäisen työskentelyn aikaa. Asiakkaat saavat ajalla työstää omaa osaamistaan edistäviä projekteja, joita voivat olla esimerkiksi CV:n päivitys, pääsykokeisiin lukeminen tai omien ohjelmointiprojektien edistäminen.

Omat mielenkiinnonkohteet ja taidot avaavat uusia mahdollisuuksia

Ohjaajien rooli on tarjota asiakkaille vaihtoehtoja ja auttaa heitä tunnistamaan omat unelmansa. Unelmista muovataan konkreettisia tavoitteita, joita palastellaan ohjauksen myötä pienemmiksi osatavoitteiksi. Kuntoutussäätiön kuntouttavassa työtoiminnassa asiakkaat eivät tee suorittavaa työtä, vaan osallistuminen muistuttaa enemmän itseopiskelua. Asiakkaat voivat halutessaan tehdä pieniä asiakastöitä, joista he saavat kokemusta ja työnäytteitä. Näiden kohdalla työn tilaajilta odotetaan riittävän pitkiä aikatauluja työn tekemiseen.

”Meille on tärkeää tunnistaa asiakkaiden osaaminen ja kiinnostuksen kohteet. Jotkut ovat jopa innostuneet projektien kautta esimerkiksi opiskelemaan itselleen uuden ammatin”, kertoo Schiess. ”Kuuntelemme herkällä korvalla, mihin asiakkaat osoittavat kiinnostusta. Joku saattaa esimerkiksi sanoa, että tykkää piirrellä. Lainaamme piirtolaudan digitaalista taidetta varten ja seuraavaksi tämä asiakas onkin innostunut tekemään upeita teoksia.”

”Autamme heitä sytyttämään uudelleen toivon kipinän pitkään kyteneestä mielenkiinnonkohteesta”, täydentää Hausen.

Osaamismerkit kannustavat asiakkaita kokeilemaan uutta. Merkit tekevät heidän osaamisensa näkyväksi esimerkiksi CV:hen. Digipajalla asiakkaat voivat suorittaa valtakunnallisia osaamismerkkejä kuten perusdigitaitojen merkkejä ja Kuntoutussäätiöllä luotuja erikoistuneempia osaamismerkkejä. Asiakas voi saada osaamismerkin esimerkiksi suunnittelemalla julisteen Canva-ohjelmalla tai esittelemällä valmiin projektinsa aamupäivän ohjelmassa.

Osaamismerkit ovat myös erinomainen tapa osoittaa pehmeitä taitoja, joista povataan tulevaisuuden työelämän valttikortteja. Osaamismerkkien avulla voi osoittaa esimerkiksi empatian, muutoskyvyn ja verkostoitumisen taitoja. Osaamismerkkien tärkeys korostuu tulevaisuudessa varsinkin tällaisten taitojen osalta.

Työelämän vaatimukset ovat kuntouttavan työtoiminnan taustalla. On tärkeää, että asiakkaat pysyvät muuttuvien työelämävaatimusten tasalla. Yksi näistä on etätyötaitojen harjoittelu. Kuntouttavassa työtoiminnassa käytössä oleva hybridityömalli mahdollistaa osallistumisen myös kotoa käsin ja kohentaa perusdigitaitoja. Etäosallistumisen mahdollisuus on laskenut työtoiminnan poissaoloja huomattavasti. Tilaajat eli kunnat määrittävät, miten paljon työtoimintaan saa sisältyä etäpäiviä.

Perusdigitaitojen lisäksi Digipajalla asiakkaat pääsevät halutessaan kokeilemaan esimerkiksi ohjelmointia, 3D-mallinnusta, valokuvausta tai videoeditointia. Päivän ajaksi asiakkaalla on mahdollisuus lainata tarvitsemiaan työvälineitä. Pajalaiset ovat saaneet myös vaikuttaa asiakasraatien kautta Kuntoutussäätiön verkkosivujen rakentamiseen.

Kuntouttava työtoiminta hidastaa syrjäytymistä ja parantaa hyvinvointia

Kuntoutussäätiön Digipajalla on asiakkaita vasta täysikäistyneistä eläkeikää lähestyviin. Tyypillinen asiakas on 40–50-vuotias mies.

Asiakkuussuhteen aikana osallistujien yleinen hyvinvointi kohenee ja he sairastavat vähemmän. Mielenterveysteemojen ja oman jaksamisen käsittely auttavat asiakkaita. Pelkästään toimintaan osallistuminen kohentaa kiinnittymistä yhteiskuntaan. Osallistuminen antaa tunteen, että he ovat tuottava osa yhteiskuntaa.

”Asiakkaiden siirtyminen kuntouttavasta työtoiminnasta suoraan työelämään ei ole toiminnan suurin vaikutus. Osallisuuden kokemus on tärkein tavoite”, huomauttaa Schiess. Osallisuus tarkoittaa, että henkilö tuntee voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä ja olevansa osa yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Digipajalla kohti vahvempaa osallisuutta pyritään tukemalla asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi vuorovaikutustyöpajojen, kannanottojen ja vaikuttamisviestinnän kautta.

Asiakkaiden jatkopolut

Pajalla onnistumista mitataan päivittäin asiakkaiden täyttämällä fiilismittarilla. Jaksojen vaihtuessa asiakkaat täyttävät myös tarkemman arviointikyselyn. Tietoa pitkän aikavälin vaikuttavuudesta on hankalaa kerätä tietosuojavaatimusten vuoksi. Tällä hetkellä asiakkaiden jatkopoluista voidaan kerätä tietoa vain asiakassuhteen päättymiseen asti.

”Kehitämme Kuntoutussäätiön Artsi-toiminnan asiantuntijoiden kanssa kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteemme on saada tietoa, joilla voimme kehittää toimintaamme ja osoittaa sen vaikuttavuutta”, kertoo Hausen.

Jatkopolkuja kuntouttavasta työtoiminnasta on yhtä monta kuin on asiakkaitakin. On vaikea sanoittaa, mikä olisi tyypillinen polku. Tutkimustiedon perusteella vuosina 2008–2009 kerätyssä aineistossa (Karjalainen & Karjalainen 2010) 15 % asiakkaista työskenteli vuoden kuluttua avoimilla työmarkkinoilla, palkkatuetussa työssä, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai työkokeilussa. Viidennes on jatkanut kuntouttavassa työtoiminnassa. Suurella osalla asiakkaista varmaa jatkopolkua ei ole asiakkuuden päättyessä.

Schiess tiivistää Kuntoutussäätiön palveluiden pääviestin: ”Meillä kaikilla on osaamista ja työkykyä. Työ antaa elämälle sisältöä ja pitää meidän osana yhteiskunnan rattaita, mutta pitkän työttömyyden jälkeen polku takaisin työelämään saattaa olla pitkä.”