Korona-aikaa

Kaikki alkoi siitä, kun vihdoin ja viimein pitkän toimettomuuden jälkeen löysin kiinnostavan kuntouttavan työtoiminnan aiheen liki 6 kymppiselle ukolle.

Olen aina ollut luonteeltani utelias ja kiinnostunut eri aiheista, kuten kielet, lukeminen, matkailu, musiikki (vanha rumpali) ym. Olin nämä asiat kertonut Espoon Typisssä ja sieltä ehdotettiin Amiedussa pidettävää tietotekniikan monipuolista kurssia. Tottakai kiinnostuin ja kurssi osoittautuikin erittäin antoisaksi. Sain päivitettyä ATK osaamiseni tälle vuosituhannelle ja olen erittäin iloinen, kun sain sisältöä päiviin ja tunsin itseni taas hyödylliseksi. Ajattelin, että eihän tämä tähän voi loppua ja löysinkin sitten Kuntoutussäätiön sivuilta Digipajan esittelyn ja ei muuta kuin sinne!

Tutustumiskäynnin jälkeen oli kiva käydä ikäänkuin töissä. Iloa ei tosin kestänyt pitkään, kun maaliskuun alussa sain hengitystieinfektion ja kaupan päälle keuhkokuumeen + vielä aikuiselle harvinaisen korvatulehduksen, korvat olivat myös totaalisen lukossa pari viikkoa. Korona testejä ei silloin vielä ollut, joten ei tietoa oliko covid19 vai ei. Sitten siirryttiin etätyöhön, joka on ollut myös erittäin antoisaa, kiitos sekä ohjaajien upeitten luentojen, että kivojen tehtävien ansiosta.

Toinen mukava asia alkoi viime syksynä, kun ex-vaimoni muutti aivan viereeni asumaan, olemme aina pysyneet hyvinä ystävinä ja tämä oli tietenkin minulle mieltä ylentävää. Hän on jo eläkkeellä sairauden takia ja minusta on mukavaa, kun voin auttaa häntä käymällä kaupassa, sekä tekemällä pieniä askareita, jos hän pyytää. No niin, kesän kohokohta oli, kun kävimme viime viikonloppuna hänen kanssaan poikamme kesämökillä saaden nauttia hiljaisuudesta, luonnon rauhasta, elävästä tulesta grillaillen, saunoen. Tein siellä pieniä askareita, pilkkoen puita, tyhjentäen huussin ym. Oli äärettömän rentouttavaa, kun juteltiin, kuunneltiin radio Nostalgiaa ja entisten nuorten sävellahjaa. Well, siinä pari sanaa viime aikaisista miellyttävistä kokemuksista.

Kirjoittaja

Mökkimies