Suoraan sisältöön

Suomeen valmisteltu luonnon virkistyskäytön strategia luotaa onnistuneesti kehittämisen mahdollisuuksia

Suomeen valmisteltu luonnon virkistyskäytön strategia luotaa onnistuneesti kehittämisen mahdollisuuksia niin ihmisten hyvinvoinnin kuin palvelukehityksen ja Suomen kilpailuedunkin kannalta. Kuntoutussäätiö jätti ympäristöministeriön pyynnöstä lausunnon luonnon virkistyskäytön strategialuonnokseen.

Luontoympäristöillä paljon myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja eriarvoistumiskehityksen hillintään

Kuntoutussäätiö toteaa lausunnossaan, että luontoympäristöt vaikuttavat monin tavoin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Luonnonläheinen asuinympäristö parantaa toimintakykyä ja vähentävää kuolleisuutta. Jo lyhyt liikkuminen luonnossa laskee verenpainetta ja kohottaa mielialaa. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä. Pelkästään luonnon näkeminen ja kuuleminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia.

Kuntoutussäätiö pitää tärkeänä, että luonnon virkistyskäytön kehittämisessä tavoitellaan myös ihmisten välisen eriarvoisuuden vähentämistä. Suomessa ihmisten väliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Suomella on paljon mahdollisuuksia hyödyntää luontoympäristöjä kestävällä tavalla niin, että myös ihmisten väliset hyvinvointierot pienenevät. Sosiaalisen kestävyyden kehittämisessä luontoympäristöjen merkitystä ei vielä ole täysimittaisesti tunnistettu ja hyödynnetty.

Huomiota tulisi kiinnittää myös kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja laajaan tietopohjaan

Kuntoutussäätiö katsoo, että strategiassa tulisi vielä nykyistä painokkaammin huomioida kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleva ihmiset, joilla on moninaisia hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden haasteita – esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä, kansansairauksia ja syrjäytymistä.

Kuntoutussäätiö painottaa monipuolista tietopohjaa strategian toimeenpanon tukena ja myös strategian onnistuneisuuden arvioinnin lähtökohtana. Tutkittua tietoa tarvitaan luontoympäristöjen hyvinvointi- ja terveysvaikutusten lisäksi myös mm. siitä, miten eriarvoistumiskehitystä voidaan torjua luontoympäristöjen kestävällä käytöllä ja kehittämisellä.

Tutkimusta tarvitaan myös eri toimijoiden roolien ja yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseen kehittämistyön pohjaksi. Suomessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia yhteistyön tiivistämisessä ja uudenlaisten kumppanuuksien rakentamisessa yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välille.

Järjestöt mukaan strategian toimeenpanoon ja koordinaatioon

Kuntoutussäätiö näkee tärkeänä, että strategian toimeenpanoon saadaan mahdollisimman laajasti kansalaisyhteiskunnan ja neljännen sektorin toimijat mukaan. Luontoympäristön mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti myös muissa kuin luonto- ja liikuntajärjestöissä. Hyviä esimerkkejä tarjoavat lukuisat järjestöt ja säätiöt. Esimerkiksi Miina Sillanpään säätiössä on hyödynnetty innovatiivisella tavalla luontohoivaa ja liikkumista vanhusten toimintakyvyn tukemisessa. Kuntoutussäätiö on segregaatiokehitystä torjuvassa aluetyössään toteuttanut monipuolisesti luonto- ja lähiympäristöretkiä ja muita toimintoja. Kuntoutussäätiön kuntoutuspalveluissa lähiluonnon tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn tukemiseen, sekä innovoitu uusia toimintoja yhdessä asiakkaiden kanssa.

Kuntoutussäätiö kannattaa strategialuonnoksen esitystä siitä, että strategian toimeenpanon ja seurannan varmistamiseksi perustettaisiin kansallinen koordinaatioelin, joka vastaisi myös alueellisen koordinaation kehittämisestä. Tähän Kuntoutussäätiö esittää mukaan laajasti kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

Kuntoutussäätiön lausunto on luettavissa Lausuntopalvelussa.


Sisältö päivitetty 25.10.2021

Jaa sivu!

Simple Share Buttons