Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Mielenterveys vie työkyvyttömyyseläkkeelle fyysisesti ja henkisesti raskaissa työntekijäammateissa

Mielenterveyden syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ovat muita useammin työntekijäammateista, joissa työ on fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä.

Tutkimus löysi 19 naisten ammattia ja 31 miesten ammattia, joissa riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä oli keskimääräistä korkeampi. Suurin osa oli työntekijäammatteja. Erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatteja oli naisilla neljä ja miehillä yhdeksän.

Tämä selvisi Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineiden palkansaajien kuolleisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Seuranta-aika oli 2001–2015. Kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin 130 ammattia.

Mielenterveyseläkkeet kasvussa

Mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Niiden määrä nousi viime vuonna 700:lla edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo Eläketurvakeskus. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat toiseksi yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Ne olivat syynä 31 prosentissa tapauksista. Yleisin oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana. Myös paluu työelämään on harvinaisempaa.

Työikäisen väestön määrä vähenee

Työikäisen väestön määrän vähenee. Siksi olisi tärkeää saada pidettyä kaikki kynnelle kykenevät mukana työvoimassa. Tilastokeskuksen syyskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan työikäisiä on vuonna 2060 runsaat 400 000 henkilöä vähemmän kuin nyt. Työikäisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 62 prosenttia. Osuus laskee 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Hoitoalalla psyykkinen ja fyysinen kuormitus

Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä useissa hoitoalan ammateissa. Miehillä eläkkeelle siirtyminen oli yleistä perus- ja lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla, naisilla sairaala- ja hoitoapulaisilla. Molemmilla sukupuolilla listalla olivat mielenterveyshoitajat, kehitysvammaisten hoitajat ja sosiaalialan hoitajat sekä kodinhoitajat ja henkilökohtaiset avustajat.

Hoitotyössä yhdistyy psyykkinen ja fyysinen kuormitus. Kuormitusta voi aiheuttaa myös kiire. Tällöin potilaalle ei jää tarpeeksi aika. Kiireessä ei ole mahdollista hoitaa työtä tarpeeksi hyvin oman työetiikan mukaisesti.

Miehillä vaikeita asiakaskohtaamisia

Miehillä mielenterveyssyystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yleistä useissa ammateissa, joissa on hankalia kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa vartijat, poliisit, oikeudenkäyntiasiamiehet ja ulosottomiehet.

Seurakunta – vaikea työympäristö

Seurakuntien työntekijät jäivät keskivertoa yleisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. Sekä miehillä että naisilla listalta löytyivät papit, diakonit ja seurakuntatyöntekijät. Keva on tutkinut seurakuntien työntekijöiden työhyvinvointia. Seurakuntien työntekijät kokevat esimiehet epäoikeudenmukaiseksi. Työyhteisöillä ei aina ole kykyä käsitellä ristiriitoja. Ongelmia on koettu myös tiedonkulussa.

Vähäistä koulutusta vaativia ammatteja

Työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä olivat yleisiä tehtävissä, joissa vaaditaan vähäistä ammattitaitoa. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa siivoojat, pakkaajat ja lajittelijat, puhelinmyyjät, keittiöapulaiset ja rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät.

Näihin tehtäviin päätyneet ovat mahdollisesti alun perin muita alttiimpia mielenterveyden ongelmille. Ne johtavat usein alhaisempaan koulutukseen. Toisaalta myös vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhön voivat olla syynä mielenterveyden ongelmiin.

Taustalla työpaikkojen määrän lasku

Nämä syyt selittänevät myös toimistoapulaisten korkeaa työkyvyttömyyseläkeriskiä. Syynä voi olla myös se, että alan työpaikat ovat vähetyneet. Naisilla toimistotyöntekijöiden työpaikat vähenivät kolmanneksella vuodesta 2011 vuoteen 2015. Osa toimistotyöntekijöistä saattoi joutua työttömiksi. Ammattiin jääneillä taas työolot ovat voineet kiristyä. Molemmat syyt voivat olla mielenterveyden ongelmien taustalla.

Liiallinen yksinäisyys

Joissain ammateissa työ on henkisesti raskasta yksinäisyyden vuoksi. Esimerkiksi moottoriajoneuvon kuljettajilla ammatin sosiaalinen eristyneisyys saattaa selittää, miksi mielenterveydenhäiriöit ovat yleisiä. Moottoriajoneuvojen kuljettajilla myös työterveyshuolto on usein puutteellisesti järjestetty.

Lentäjät kuriositeettina

Naisilla listan kärjessä on lentäjät. Se on kuitenkin naisilla hyvin pieni ammattiryhmä. Seuranta-aikana työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yhteensä kuusi lentäjää. Sattumalla saattaa siis olla osuutensa lentäjien suuressa riskissä. Muista ammateista poiketen lentäjillä noudatetaan ammatillista työkyvyn arviointia. Lentäjillä työkyvyn arviointi on erityisen tarkkaa turvallisuuden vuoksi.

Mitä ammatteja listalta puuttui

Prosessityöntekijäammatteja listalta löytyi hyvin vähän. Yksi harvoista ammateista oli paperityöntekijät sekä naisilla että miehillä. Myös rakennus- ja metallialan ammatit loistavat poissaolollaan, vaikka näissä ammateissa on paljon fyysisiä riskitekijöitä ja korkea kuolleisuus.

Korkean työkyvyttömyysriskin ammateissa ei ollut juuri erityisasiantuntijoita. Työolotutkimuksen mukaan työntekijät kokevat henkisesti rasittavaksi erityisesti paljon koulutusta vaativan, ylempien toimihenkilöiden työn sekä ihmissuhdetyön. Se ei kuitenkaan näkynyt tämän tutkimuksen tuloksissa.

Voiko ammattien välisillä eroille tehdä jotain

Jokaisessa ammatissa tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet työskennellä vanhuuseläkeikään. Siksi korkean riskin ammatteihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Syyt mielenterveyseläkkeiden taustalla vaihtelevat ammateittain. Tarvitaan eri lähestymistapoja, jotta terveyserot kaventuisivat ja työurat pitenisivät.

Ammattien psykososiaaliseen kuormitukseen tulisi puuttua. Ne ovat työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä.

Työnantajan velvollisuus on puuttua näihin psykososiaalisiin riskitekijöihin ja varmistaa kaikille turvallinen työympäristö. Tarvittaessa mukaan otetaan työterveyshuolto. Myös kuntoutus voi toimia väylänä kohti parempaa työkykyä. Terveyspalveluiden saatavuus riskiammateissa tulisi varmistaa myös Sote-uudistuksen toteutuessa.

Näin tutkimus tehtiin

  • Aineistona oli Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä koottu aineisto kaikista palkansaajista vuoden 2000 lopussa.
  • Tutkimuksessa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineita 30–54-vuotiaita palkansaajia.
  • Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurattiin 2001–2015.
  • Ammattiryhmille laskettiin ikävakioidut mielenterveysperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset. Kaikkien palkansaajien eläkkeelle siirtyminen sai arvon sata. Luvut laskettiin erikseen miehille ja naisille. Korkean riskin ammateiksi laskettiin ne ammatit, joiden eläkkeelle siirtyminen ylitti arvon sata tilastollisesti merkitsevästi.
  • Tutkimus tarkasteli myös ammattien välisiä kuolleisuuseroja.

Lisätietoja:

Rinne Hanna, Parkkinen Maari, Shemeikka Riikka, Ilomäki Timo, Notkola Veijo (2018): Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen palkansaajilla ammateittain Suomessa 2001–2015. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 90/2018.

Kirjoittaja

Hanna Rinne
Tutkija
Kuntoutussäätiö

Rinne Hanna

Tutkija

044 781 3104 | hanna.rinne@kuntoutussaatio.fi


Julkaistu: 10.02.2020
Avainsanat: , , ,

Jaa sivu!

Simple Share Buttons