Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Keuhkosyöpäkuolleisuus korkeaa useissa työntekijäammateissa

Keuhkosyöpäkuolleisuus on erityisen korkeaa monissa työntekijäammateissa, kun taas asiantuntija-ammateissa keuhkosyöpäkuolleisuus on harvinaisempaa, havaittiin Kuntoutussäätiön tutkimuksessa. Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on naisiin verrattuna kaksinkertaista.

Keuhkosyöpäkuolleisuuden keskeinen syy on tupakointi, mutta myös työoloilla voi olla osuutensa. Tutkimusten mukaan tupakointi aiheuttaa 85–90 prosenttia kaikista keuhkosyövistä. Päivittäinen tupakointi 20–64-vuotiailla miehillä on vähentynyt 30 prosentista 16 prosenttiin vuodesta 1997 vuoteen 2016. Sen sijaan naisten tupakointi on pysynyt suunnilleen samalla tasolla: päivittäin tupakoivia oli 15 prosenttia vuonna 2016. Sekä miehillä että naisilla tupakointi on yleisintä työntekijöillä. Monissa työntekijäammateissa on kuitenkin myös muita keuhkosyövälle altistavia tekijöitä.

Seurasimme tutkimuksessamme vuonna 2000 ammatissa olevien keuhkosyöpäkuolleisuutta vuodesta 2001 vuoden 2015 loppuun. Tarkasteluna ajanjaksona keuhkosyöpäkuolleisuus 100 000 henkilövuotta kohden oli naisilla 17 ja miehillä 39. Keuhkosyöpäkuolleisuus käsitti naisilla 7 prosenttia ja miehillä 8 prosenttia kaikista kuolemista. Keuhkosyöpäkuolleisuus on naisilla keskimääräistä korkeampaa 12 ammatissa, miehillä 21 ammatissa.

Riskiryhmään kuuluvat ammatit

Rakennustyöntekijöillä keuhkosyöpäkuolleisuus oli miehillä keskimääräistä korkeampaa useissa ammateissa: muurarit ja raudoittajat, rakennusten viimeistelytyöntekijät, rakennustyöntekijät sekä putkiasentajat. Rakennustyömaalla työskentelevät saattavat altistua muun muassa asbestille ja silikonipölylle. Myös tupakointi on keskimääräistä yleisempää: kolmannes tupakoi päivittäin.

Myös metallialan työntekijöillä keuhkosyöpäkuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa miehillä useissa ammateissa: konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat, metalli- ja valimotyöntekijät, koneistajat ja sepät sekä koneasentajat ja -korjaajat. Työssä voi altistua useille terveydelle haitallisille aineille ja kemikaaleille.

Prosessityöntekijöillä keuhkosyöpäkuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa useassa ammatissa: miehillä paperityöntekijöillä sekä muovi- ja kumituotteiden valmistajilla, naisilla puutavarankäsittelijöillä ja kemianteollisuuden prosessityöntekijöillä ja molemmilla sukupuolilla elektronisten laitteiden kokoonpanijoilla. Paperinvalmistuksen parissa työskentelevät altistuvat yhdisteille, jotka varsinkin yhdessä tupakanpolton kanssa voivat altistaa kasvaimille. Korkea keuhkosyöpäkuolleisuus vaikuttaa olevan osin tupakoinnista riippumatonta.

Kuljetusalan työntekijöillä keuhkosyöpäkuolleisuus oli miehillä keskimääräistä korkeampaa koneiden kuljettajilla ja vesi- ja raideliikenteen työntekijöillä sekä molemmilla sukupuolilla moottoriajoneuvojen kuljettajilla. Kuljettajat altistuvat dieselille, mutta myös tupakointi on yleistä. Myös merenkulkijoiden korkea keuhkosyöpäriski johtunee sekä työoloista että elintavoista. Erityisesti koneosaston työntekijät altistuvat asbestille, PAH-yhdisteille sekä öljyhuuruille. Merenkulkijat polttavat verrattain yleisesti. Tupakointi selittikin pääosin keuhkosyövän ilmenevyyttä norjalaisessa tutkimuksessa.

Palvelu- myynti- ja hoitotyöntekijöistä keuhkosyöpäkuolleisuus oli naisilla keskimääräistä korkeampaa tarjoilijoilla ja matka- ja hautaustoimistovirkailijoilla, miehillä taas myyjillä ja tuote-esittelijöillä. Tarjoilijat altistuvat passiiviselle tupakoinnille, mutta myös tupakointi on todennäköisesti heillä yleistä.

Maanviljelijöillä ja sotilailla havaittiin miehillä keskimääräistä korkeampi keuhkosyöpäkuolleisuus.

Erikoistumattomilla työntekijöillä kuolleisuus keuhkosyöpiin oli keskimääräistä korkeampaa useissa ammateissa: naisilla siivoojilla, vahtimestareilla, sekä puhelinmyyjillä, lehdenjakajilla ja lipunmyyjillä, miehillä sekatyöntekijöillä sekä rahdinkäsittelijöillä ja varastotyöntekijöillä ja molemmilla sukupuolilla kiinteistöhuoltajilla ja pakkaajilla ja lajittelijoilla. Sekä siivoojilla, kiinteistöhuoltajilla ja pakkaajilla ja lajittelijoilla on aiemmissa tutkimuksissa havaittu myös tupakoinnista riippumaton kohonnut riski keuhkosyöpään. Sen sijaan vahtimestareiden, lipunmyyjien ja lehdenjakajien korkea keuhkosyöpäkuolleisuus johtunee pääasiassa tupakoinnista.

Asiantuntija-ammateista keuhkosyöpäkuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa vain naistoimittajilla ja -kirjailijoilla. Vastaavia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa.

Kuvio 1. Keskimääräistä korkeamman keuhkosyöpäkuolleisuuden (SMR) ammatit palkansaajanaisilla 2001–2015, ikä 30–64 vuotta seurannan alussa. (*Ammatissa henkilövuosia seuranta-ajalla alle 10 000)
Kuvio 2. Keskimääräistä korkeamman ja alhaisemman keuhkosyöpäkuolleisuuden (SMR) ammatit palkansaajamiehillä 2001–2015, ikä 30–64 vuotta seurannan alussa. (*Ammatissa henkilövuosia seuranta-ajalla alle 10 000)

Mitä pitäisi tehdä?

Monessa tapauksessa ammatin korkea keuhkosyöpäkuolleisuus johtuu sekä työpaikasta että elintavoista. Työnantajan velvollisuus on suojella työntekijää kemikaaleilta, jotka altistavat syövälle, ja vähennettävä syöpää aiheuttavien aineiden käyttöä työpaikalla. Työntekijä voi omalta osaltaan vähentää syöpäriskiä noudattamalla työturvallisuusmääräyksiä. Työpaikalla on mahdollista tukea tupakoitsijaa tupakoinninlopettamispäätöksessään. Yksi keino on tupakoinnin kieltäminen työpaikalla, mutta lopettamista on hyvä tukea myös muilla tavoin. Savuton työpaikka suojaa myös tupakoimattomia passiiviselta tupakoinnilta.

Tarkastelimme Kuntoutussäätiössä tehdyssä tutkimuksessamme ammattien välisiä eroja kuolleisuudessa. Vertasimme kunkin ammatin kuolleisuutta kaikkien palkansaajien kuolleisuuteen erikseen naisilla ja miehillä. Kuolleisuutta tarkasteltiin laskemalla jokaiselle ammatille vakioitu kuolleisuussuhde (age standardised mortality ratio SMR) niin, että kaikkien palkansaajien kuolleisuus sai arvon 100.  Jos ammatin kuolleisuus oli yli 100, kuolleisuus oli keskimääräistä korkeampaa. Aineistona tutkimuksessa oli laaja rekisteriaineisto kaikista vuonna 2000 palkansaajina olleista 30–64-vuotiaista, joiden kuolleisuutta seurattiin vuoden 2015 loppuun saakka.

 

Lähteinä kirjoituksessa käytetty myös:

Haldorsen T, Andersen A, Boffetta P (2004) Smoking-adjusted incidence of lung cancer by occupation among Norwegian me. Cancer Causes and Control 15, 139–147.

Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M, Virtanen S (2012) Työ ja Terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki.

Pukkala E, Martinsen JI, Lynge E, Gunnarsdottir HK, Sparén P, Tryggvadottir L, Weiderpass E, Kjaerheim K (2009) Occupation and cancer – follow-up of 15 million people in five Nordic countries. Acta Oncol, 48, 646–790.

Rinne Hanna

Tutkija

044 781 3104 | hanna.rinne@kuntoutussaatio.fi


Julkaistu: 23.09.2019
Avainsanat: , ,

Jaa sivu!

Simple Share Buttons