Sijoita ja valmenna -mallin avulla vaikeasti työllistyville parempia työllistymismahdollisuuksia

Näyttöön perustuva työhönvalmennuksessa eli Sijoita ja valmenna -mallissa etsitään avoimilta työmarkkinoilta töitä eri kuntoutujaryhmille. Malli on osoittautunut tuloksekkaaksi vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistämisessä mm. Yhdysvalloissa ja useassa eurooppalaisessa maassa.

Sijoita ja valmenna on ainoa tuetun työllistymisen malli, jota voi kutsua näyttöön perustuvaksi. Näyttöön perustuvan käytännön perusoletuksena on, että tieteellisin menetelmin voidaan osoittaa palveluita, jotka toimivat asiakkaan tavoitteiden suhteen paremmin kuin samaan palvelutarpeeseen vastaavat muut käytännöt ja interventiot.

Mallin avulla kaksinkertainen todennäköisyys työllistyä avoimille työmarkkinoille

Helsingin yliopiston tutkija Jaakko Harkon mukaan malli tarjoaa mahdollisuuksia osatyökykyisille suunnattujen palveluiden vaikuttavuuden parantamiselle.

”Sen tuottamat työllistymistulokset ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan olennaisesti vaihtoehtoisia malleja parempia.”

Mallin mukaisessa palvelussa olleet saavat muita todennäköisemmin töitä avoimilta markkinoilta, heidän työllistyminensä on nopeampaa ja he ovat korkeampituloisia. Systemoitujen kirjallisuuskatsausten mukaan malliin osallistuneilla on hieman yli kaksikertainen mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatilliseen koulutukseen, siirtymätyöllisyysmalleihin tai psykiatriseen hoitoon nähden. Tuloksellisuudesta on yhdensuuntaista näyttöä Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

”Suomi on valitettavasti jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista ja Euroopasta näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen mallin käytössä. Asiassa kannattaisi nyt edetä suunnitelmallisesti, koska mallin avulla voidaan parantaa nyt syrjäytymisriskissä olevien ihmisten työllistymisen mahdollisuuksia”, Jaakko Harkko arvioi.

Suora vaikutus parempaan työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Mallin avulla tähdätään työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Eli toimet lisäävät suoraan työllisyyttä, vähentävät työvoimavajetta ja ehkäisevät syrjäytymistä.

”Suomen mallissa” rahoituksesta vastaisi yksi valtakunnallinen toimija, kuten sosiaali- ja terveysministeriö tai Kela. Kustannukset jakautuvat työhönvalmentajien tai työkykykoordinaattoreiden sekä heidän esimiesten palkkakustannuksiin sekä hankkeeseen integroituun tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Mallin toteuttaminen ei edellytä lainsäädäntöuudistuksia ja se voidaan integroida osaksi Tie työelämään -verkkopalvelua.

Julkaisu

Jaakko Harkko, Sarita Lehto, Sari Pitkänen ja Mika Ala-Kauhaluoma: Selvitys sijoita ja valmenna-mallin (IPS-mallin) tuloksista ja toimeenpanosta. Kuntoutussäätiön työselosteita 55/2018

Lisätiedot

tutkija Jaakko Harkko
Helsingin yliopisto
p. 050 331 6069 | jaakko.harkko@helsinki.fi

yhteyspäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma
Kuntoutussäätiö
p. 044 781 3096 | mika.ala-kauhaluoma@kuntoutussaatio.fi