Suoraan sisältöön

Voiko vaikuttavaa kuntoutusta olla ilman asiakkaan kuulemista?

Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten on aina työssään muistettava, että me menemme asiakkaittemme ja kuntoutujien iholle, bloggaa Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n kehitysjohtaja Susanna Antikainen.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta puhuttaessa kuntoutujan oma osallisuus, sitoutuminen ja oma motivaatio nousee kärkeen kaikessa tekemisessä. Vaikuttavuutta ja tuloksia ei saada esille, ellei kuntoutuja ole sitoutunut omaan kuntoutumisen prosessiinsa – kuntoutumistaan kun ei voi kukaan ulkoistaa kenellekään toiselle. Ammattilaiset ja tänä päivänä jo merkittävissä määrin teknologiakin ovat tukena prosessin eri vaiheissa, mutta itse raaka työ on jokaisen tehtävä itse.

Kärkeen nousevat vuorovaikutus ja viestintä kuntoutujan ja eri ammattilaisten välillä. Kuntoutujan tarkka haastattelu ja kuuleminen nousee keskiöön – se koetaan kokonaisvaltaisen, tuloksellisen kuntoutuksen ehdottomaksi edellytykseksi. Kemioiden on toimittava, ei ole yhdentekevää, minkälaisella ”otteella” kuntoutuksen ammattilaiset työtään tekevät. Omaa aivohalvauksen sairastanutta anoppiani lainatakseni hymyttömän terapeutin kanssa treenaaminen ei vaan ole kovin kivaa.

Kuntoutuksen ammattilaisilta vaaditaan siis todella omistautumista työhönsä ja asiakastilanteisiin. Terapeuteilla on oltava kameleonttimaisia kykyjä samaistua eri kuntoutujien elämäntilanteisiin, jotta pystyvät kuntoutujaa tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Samalla on koko ajan muistettava oma ammatillisuus, jotta jaksaa raskaassa työssä, sillä uupunut terapeutti ei ole kenellekään hyödyksi.

Kyse on kuntoutujan elämästä ja sen sisällöstä. Ei ole yhdentekevää kuka näistä asioista tulevaisuudessa päättää ja miten päätetään.

Jokaisen kuntoutujan yksilöllisyys ei saa olla pelkkää sanahelinää. Lähtökohdat on kuntoutusprosessin eri vaiheissa huomioitava tarkasti. Voimavarat niin psyyken, fysiikan kun sosiaalisen elämänkin puolelta vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka hyvin tai heikosti kuntoutuja pystyy itsensä likoon laittamaan. Kuinka hyvin hän pystyy osallistumaan, miten kotona on apua ja tukea saatavilla? Onko kuntoutujalla oma tukiverkosto vai onko hän yhteiskunnalta saamansa avun varassa? Kuka pitää kuntoutujan ”puolia” järjestelmän sisällä, jos hän ei siihen itse kykene?  Kuka toimii kuntoutujan äänenä silloin kun omat voimat eivät riitä?

Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten on aina työssään muistettava, että me menemme asiakkaittemme ja kuntoutujien iholle. Kyse on heidän elämästään ja heidän valinnoistaan. Ammattilaisten tehtävä on tukea, ohjata ja mahdollistaa jokaisen kuntoutujan omien unelmien tavoittelu ja silottaa tietä kohti kuntoutujan omia päämääriä. Tutkittuun tietoon perustuvat keinot ja menetelmät ovat oleellisena apuna tavoitteiden saavuttamisessa.

Voiko siis vaikuttavaa ja tuloksellista kuntoutusta olla ilman asiakaslähtöisyyttä, asiakaskeskeisyyttä tai asiakkaan kuulemista? Vastaukseni on ehdottomasti: ei voi. Kyse on kuntoutujan elämästä ja sen sisällöstä. Ei ole yhdentekevää kuka näistä asioista tulevaisuudessa päättää ja miten päätetään. Kuten kansanedustaja Hjallis Harkimo tässä eräänä päivänä totesi ”Vammautuminen voi sattua kenelle tahansa – myös sinun lapsellesi”.


Susanna Antikainen on mukana 7.-8.6.2018 järjestettävillä Kuntoutuspäivillä työryhmässä Kuntoutusyhteistyö – Avain asiakkaan erinomaiseen kokemukseen.

Lue lisää Kuntoutuspäivistä ja ilmoittaudu mukaan!




Sisältö päivitetty 09.03.2018

Jaa sivu!


Kommentoi artikkelia

Simple Share Buttons