SPIRAL-pelin uudet muodot

Hankkeen päämääränä on parantaa kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä laajentamalla GAS-menetelmää tukevan SPIRAL-menetelmän käytettävyyttä uusille kohderyhmille. Menetelmästä kehitetään a) kielestä riippumattomampi, kuvallisesti tuettu versio aikuisille ja lapsille ja b) ruotsin ja englannin kielelle käännetyt versiot. Lisäksi pilotoidaan menetelmää ammatillisen kuntoutuksen tavoitteen asettelun tukena.

Hankkeen päätuloksena syntyi GAS-tavoitteiden konkretisointia tukevat kuvallisesti tuetut SPIRAL -peliversiot lapsille ja aikuisille, joilla on kielellisiä vaikeuksia sekä oma peliversionsa perheille, joissa lapsella on kielellinen erityisvaikeus.  Lisäksi tuotettiin peliversioiden käyttöön opastava uudistettu SPIRAL-ohjekirja. Tuloksena syntyivät myös kuvakirjat mielenterveyskuntoutujien ja autisminkirjon nuorten peliversioihin. Lisäksi hankkeen tuotoksena syntyi peliversio ammatilliseen kuntoutukseen. Hankkeessa julkaistiin myös englannin- ja ruotsinkieliset SPIRAL -peliversiot.  Hankkeessa tuotettiin tutkimustietoa uusien SPIRAL-peliversioiden toimivuudesta käytännön kuntoutustyössä.

Tutkimustulosten valossa SPIRAL-pelin pelaamisesta ennen kuntoutustavoitteiden asettamista oli hyötyä perheille, joissa lapsella oli kielellinen vaikeus. Kuntoutustavoitteiden asettaminen oli kuntoutujien ja heidän perheidensä mielestä helpompaa SPIRAL-peliä pelanneessa ryhmässä (n=11) verrattuna kontrolliryhmään (n=12). Lisäksi työntekijöiden arvion mukaan kuntoutuja perheineen oli aktiivisempi tavoitekeskustelussaan ja kuntoutustavoite löytyi helpommin peliryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Palautteen perusteella SPIRAL-pelin avulla päästiin keskustelemaan kuntoutuksen kannalta tärkeistä asioista jo heti kuntoutuskurssin alussa. SPIRAL-lautapeli soveltuu tulosten mukaan hyvin tavoitteen asettelun tueksi myös perheelle, jossa lapsella on kielellinen erityisvaikeus.

SPIRAL-peliä pelattiin myös afaattisten aikuisten kuntoutusryhmissä, joissa käytettiin ”Kielelliset vaikeudet -Aikuiset”-peliversiota. Tuloksena havaittiin, että asetettu tavoite koettiin itselle tärkeämmäksi peliryhmässä (n=7) verrattuna kontrolliryhmään (n=6). Lisäksi kuntouttavien työntekijöiden arvion mukaan kuntoutuja oli itse aktiivisempi tavoitteen asettamisprosessissaan ja kuntoutustavoite löytyi helpommin peliryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Työntekijöiden mukaan tavoitteen asettamiseen käytettiin selvästi vähemmän aikaa tutkimusryhmässä (ka. 51 min) kuin kontrolliryhmässä (ka. 80 min).