Nuorisotakuun toimeenpanon seurannan ja vaikuttavuuden arviointiin käytettävien indikaattorien kehittämisen tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun 1. toimeenpanovuonna 2013

Kuntoutussäätiö toimii tutkimuksellisena tukena nuorisotakuun käynnistysvaiheessa. Tutkimuksellisen tuen avulla seurataan ja arvioidaan nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa ja kehitetään sen vaikuttavuuden arvioinnissa jatkossa käytettävät indikaattorit.

Tulosten mukaan nuorisotakuu tunnetaan, mutta sen sisällöstä tarvitaan sekä nuorille että työnantajille konkreettisempaa tietoa. Nuorisotakuun toteuttamismahdollisuudet koetaan tyypillisesti vähintään kohtalaisiksi ja parantuvan lähitulevaisuudessa. Koulutustakuun toteuttamisedellytykset koetaan paremmiksi verrattuna muihin nuorisotakuuseen sisältyviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Nuorisotakuun toteuttamisessa toimivat parhaiten kuntien nuorisotoimen palvelut kuten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, kun taas eniten puutteita on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja kuntoutuksessa. Yhteistyö on nuorisotakuun myötä vahvistunut nuorten palveluja tuottavien organisaatioiden sisällä. Myös oppilaitosten ja työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö on lisääntynyt. Moniammatillisten yhteistyökäytäntöjen kehittämistä ja työnantajayhteistyötä tulisi lisätä edelleen.

Vaikka tutkimuksen tavoittamilla nuorilla ja työnantajilla nuorisotakuu ei ole useinkaan vaikuttanut heidän omaan toimintaansa, nuorisotakuusta koetaan olevan yleisesti hyötyä nuorille. Nuorten parempi huomioiminen palveluissa on lisääntynyt nuorisotakuun vaikutuksesta. Nuorisotakuu on parantanut nuorten palveluiden resursointia, nuorten palvelutarjontaa sekä nuorten ohjautumista palveluihin. Nuorten osallisuus palveluiden suunnitteluun ei ole juurikaan lisääntynyt. Nuorisotakuu on vaikuttanut myös nuorten parissa toimivien organisaatioiden omaan toimintaan, mutta toimintamallien tulisi muuttua vieläkin enemmän. Nuorisotakuun vaikutusten uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Nuorisotakuun toteuttamisessa tulisi panostaa siihen, että paikkakuntakohtaiset yhteistyömallit ja palveluprosessit ovat koordinoituja, yhdessä sovittuja ja sujuvasti toimivia.

Nuorisotakuun seurantaan soveltuvien indikaattoreiden hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää, että niihin liittyvää tiedon keruuta jatketaan ja että niistä julkaistaan säännöllisesti ajantasaiset tiedot. Nuorisotakuun taloudellisen tarkastelun avulla ei päästy kattavasti kiinni taloudelliseen vaikuttavuuteen, koska nykyinen määrärahojen, resurssien ja palvelujen tilastointi ja seuranta ei tuota tarvittavaa tietoa. Jotta taloudellisen vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä, tarvitaan muutoksia tilastoinnissa ja tietojen saatavuudessa.