Lasten psykiatrisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeen pilottivaiheen arviointitutkimus

LAKU-kehittämishankkeen arvioinnin tavoitteena on Kelan moduulimallisen perhekun-toutuksen palvelu- ja yhteistyöprosessien sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Arviointitutkimuksen pilottivaiheen (2010 - 2012) osatutkimuksessa 1, jossa arvioitiin palvelu- ja yhteistyöprosesseja, vastasivat Lapin yliopisto ja Kuntoutussäätiö. Tavoitteena oli selvittää perhekuntoutuksen tarpeen havaitsemista ja kuntoutuksen käynnistymistä, suunnitellun moduulimallin toimivuutta ja kehittämistarvetta ja sidosryhmäyhteistyön toimivuutta. Palvelujen vaikuttavuuteen liittyvässä osatutkimuksessa 2 tavoitteena oli selvittää, mitkä tutkimusmenetelmät soveltuvat parhaiten selvitettäessä perhekuntoutuksen vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja perheiden arkeen. Yksilö- ja perhetasoista vaikuttavuutta koskevasta arviointitutkimuksesta vastasivat Oulun yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kuntoutuksen toimeenpanoa tarkastelevassa osuudessa nousi esille kaikkien perhekuntoutuksessa mukana olevien yhteistyön tärkeys. Yhteistyön rakentaminen erityisesti lapsia kuntoutukseen lähettävien tahojen ja päiväkodin/koulun kanssa on perhekuntoutuksen palveluntuottajille vaativa tehtävä, ja toimiakseen se edellyttää konkreettisia työvälineitä. Tämänmuotoisen perhekuntoutuksen yhtenä tehtävänä on toimivan yhteistyöverkoston luominen ja sen selkiyttäminen, mitä kukin verkostoon osallistuva tekee ja mistä vastaa kuntoutusprosessissa. Myös perhekuntoutuksen sisällön määrittely on tärkeää, jos perhekuntoutuksesta tulee Kelan vakiintunutta toimintaa. Määrittely auttaa perhekuntoutuksen palveluntuottajia tiedottamaan paremmin toimenpiteistään, ja lähettäjätahoja ohjaamaan ne lapset ja perheet kuntoutukseen, jotka siitä eniten hyötyvät.

Kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastelevassa arvioinnissa tulee esille lasten kuntoutusta edeltäneiden tutkimusten vaihtelevuus. Kuntoutuksen tuloksellisuuden arvioimiseen tarvitaan riittävän yhdenmukaisesti kattavat ja laajat tiedot kuntoutettavan lapsen tilanteesta. Tulosten mukaan kuntoutus auttoi lapsen käyttäytymisen ongelmissa sekä lisäsi vanhempien jaksamista. Kuntoutuksen tavoitteen asettelua lisäävä menetelmä näytti edistävän sekä kuntoutuksen toteutusta että seurantaa.