Kuntoutuksen vaikuttavuus: osa-aluekatsaukset

Kuntoutussäätiön tehtävänä oli laatia selvitystä varten osa-aluekatsaukset a) ammatillisen kuntoutuksen ja koulutuksen, b) varhaiskuntoutuksen sekä c) pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen vaikutuksia koskevasta tutkimuksesta.

Kuntoutusjärjestelmien tilastot ja seurannat sekä lukuisat ei-kokeellisin menetelmin tuotetut tutkimustulokset osoittavat, että työllistyneiden osuus on kuntoutuksen päättyessä tai seurantavaiheessa suurempi kuin kuntoutuksen alkaessa. Jos asiakas on sitoutunut ammatilliseen suunnitelmaan, onnistuneesti päättyneiden prosessien osuus on huomattavan suuri. Varmaa johtopäätöstä ammatillisen kuntoutuksen nettovaikutuksesta ei tietojen perusteella kuitenkaan voida tehdä.

Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta koskevassa katsauksessa läpikäytyjen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että monialainen kuntoutus on vaikuttavaa. Vaikutukset ovat vahvemmat lisäksi tilanteissa, joissa kuntoutusta on toteutettu monipuolisesti siten, että siihen on sisällytetty myös työssä tai työpaikalla toteutettuja muutoksia.

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen yksilöinterrventioilla näyttää olevan vaikutusta aiakakiden psyykkisten valmiuksien tai psyykksien kunnon paranemiseen. Kuntoutuksella on vaikutusta myös elämäntilanteiden eriytymiseen eli työllsitymiseen, koulutukseen siirtymiseen tai eläkeratkaisuun. Avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on kuitenkin ollut perin harvinaista. Makrotason interventioiden laadulliset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: toiminta on tehokkaampaa silloin, kun se perustuu eri hallintokuntien, kohderyhmien ja tärkeiden sidosryhmien väiseen aitoon yhteistyöhön; aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet toimivat vajaakuntoisilla työnhakijoilla usein erisuuntaisesti kuin muilla työttömien ryhmillä.