Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset

Hankkeen tavoitteena on tukea Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutumista ja kehittämistä kartoittamalla kehittämiskohteita ja kokoamalla olemassa olevia hyviä käytäntöjä.Tutkimuksessa selvitetään Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutusta ja kuntoutuksen vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään mm. kuntoutuksen myöntämisen perusteita ja asiakasryhmää, kuntoutuksen tavoitteiden asettamista ja vaikutusten arviointia, sekä kuntoutuksen vaikutusten arkeen siirtymistä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Tutkimuksessa kerättyä tietoa levitetään kuntoutuskäytäntöön niin ammattilaisille kuin päättäjille ja tutkimuksen pohjalta tehdään tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia

Tutkimuksessa selvitettiin Kelan myöntämän harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhmiä sekä kuntoutujien ja ammattilaisten näkemyksiä kuntoutuksen tarpeesta, tavoitteista ja vaikutuksista asiakkaille sekä ammattilaisille suunnattujen kyselyjen sekä kuntoutuksesta muodostuneiden asiakirja-aineistojen pohjalta. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä järjestettiin tuloksia kokoava työpaja. Kyselyyn vastasi 32 kuntoutujaa, 103 psykologia/neuropsykologia ja 30 Kelan asiantuntijaan.

Kuntoutujien ja kuntoutusta toteuttavien neuropsykologien mukaan Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus kohentaa kuntoutujien työ- ja opiskeluedellytyksiä. Kuntoutujien ja ammattilaisten mukaan kuntoutus on hyödyllisintä kuntoutujien oman tilanteen ymmärtämisen ja hyväksymisen, opiskelutaitojen, arjen hallinnan sekä yleisen elämänlaadun kannalta. Ammattilaiset katsoivat kuntoutusmuodon soveltuvan erityisesti nuorille, joilla on kehityksellisiä neuropsykologisia vaikeuksia, mutta havaittiin, että kuntoutusmuotoa käytetään osana monenlaisia kuntoutuspolkuja. Tutkimuksen perusteella kuntoutusmuodon kehittämiskohteiksi nousivat erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen käytännöt sekä kuntoutuksen raportointikäytännöt. Lisäksi moni taho nosti esiin kuntoutusmuodon taloudellisen tuen matalan tason, jonka katsottiin heikentävän kuntoutuksen tasa-arvoista saatavuutta. Lisäksi tunnistettiin tarve parantaa Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuutta koko maassa.