Kelan AVH-kuntoutus kuntoutujan arjen selviytymisessä ja sairauden vaikutusten hallinnassa

Tavoitteena on tutkia, millaisia vaikutuksia AVH-kuntoutuksessa tapahtuneilla muutoksilla on ollut kuntoutujan saamaan palveluun ja miten uusi palvelu toimii: miten ja miksi AVH-kuntoutuskurssit toimivat tilanteessa, jossa palvelun sisällöt, toimintatavat ja ehdot ovat muuttuneet. Tutkimusintressi kohdistuu neljään teemaan: kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kohdentuminen, kuntoutujan läheisen osuus ja merkitys kuntoutuksessa, kuntoutuspalvelun toimivuus sekä kuntoutuksen vaikutukset kuntoutujan arjessa selviytymiseen.

Tutkimuksen mukaan Kelan kohdennetuista AVH-kuntoutuskursseista on hyötyä osana kuntoutujan kuntoutumisen prosessia silloin, kun palvelujärjestelmän muut osat muodostavat kurssin kanssa mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden. Oikea-aikaisessa kurssille ohjautumisessa oli haasteita. Ohjautumisen varmistamiseksi tarvitaan terveydenhuollossa AVH:n erityistietämykseen pohjautuvaa koordinaatiota. Kursseilla otettiin hyvin huomioon kuntoutujien yksilöllinen toimintakyky, mutta ohjelman toteutus heterogeenisille ryhmille oli ammattilaisille haastavaa. Kurssien koetut hyödyt kuitenkin ilmenivät laajasti monilla eri toimintakyvyn aihealueilla, eivätkä ne rajoittuneet vain kohdennettujen kurssien teemoihin (kävelyyn, käden käyttöön tai kommunikaatioon). Kurssin myötä saavutetut kokonaisvaltaiset hyödyt kuntoutujan toimintakyvyssä säilyvät parhaiten arjessa, jos kurssin jälkeinen kuntoutus toteutuu tavoitteiden mukaan ja kuntoutuja saa tukea harjoittelun motivaation säilyttämiseen. Läheisten rooli kuntoutuksessa jäi vähäiseksi, eikä heidän voimavarojaan pystytty kurssilla riittävästi tukemaan. Läheisten jaksamisen tukemiseen tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.