Aktivointi ja kuntouttava työtoiminta -reformi ja sen toteuttaminen

Tutkimuksessa tarkasteltiin aktivointireformin kohdentumista ja vaikutuksia sekä aktivointikäytäntöjen toteutumista. Tutkimuskohdetta lähestyttiin kolmella tasolla: · Asiakastason näkökulma kohdistui niihin työvoimatoimistojen asiakkaisiin, joille tehtiin aktivointisuunnitelma. Tarkasteltavina olivat erilaiset asiakasprofiilit, aktivoinnin eteneminen ja aktivointitoimien tuloksellisuus. · Palvelun tuottajan tasolla kiinnostuksen kohteena oli, miten aktivointi ja kuntouttava työtoiminta sopivat palvelumuotoina työvoimatoimistojen nykyisiin toimintoihin. Lisäksi tarkasteltiin palvelujen organisoinnin variaatioita toimistoittain sekä yhteistyön toteutumista kuntien sosiaalitoimen kanssa. · Politiikan tason arvioinnilla pyrittiin antamaan vastaus siihen, mikä on aktivoinnin ja kuntouttavan työtoiminnan työpoliittinen lisäarvo suhteessa työhallinnon muuhun palvelutoimintaan.

Tulokset osoittivat, että kokonaisuudessaan kuntouttava työtoiminta -lain tavoitteet saavutettiin käytettyjen toimenpiteiden avulla vain osittain. 50 prosentilla aktivointisuunnittelun läpikäyneistä työttömyys oli päättynyt seurantajakson aikana. Vertailuryhmään kuuluvista 35 prosentilla työttömyys oli päättynyt seuranta-aikana. Aktivointisuunnitelman avulla ei kyetty lyhyellä aikavälillä konkreettisesti lisäämään työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vain kahdeksan prosenttia aktivointisuunnitteluun osallistuneista oli työllistynyt seuranta-aikana avoimille työmarkkinoille. Sen sijaan aktivointisuunnitelma on toimenpide, joka helpottaa pitkään työttömänä olleiden osallistumista aktivoiviin toimenpiteisiin.

Aktivoinnilla oli myönteisiä taloudellisia ja muita hyvinvointivaikutuksia, mikäli aktivointi johti työllistymisen avoimille työmarkkinoille tai osallistumiseen työperäisiin aktivointitoimenpiteisiin. Taloudellinen hyvinvointi, koettu kompetenssi, elämänlaatu ja koettu työkyky olivat yhteydessä työmarkkina-aseman muutoksiin. Aktivointisuunnitelmaan osallistuneiden odotukset tulevaisuudestaan olivat selkeämmät ja usko työllistymiseen oli suurempi kuin muilla tutkimuksessa mukana olleilla työttömillä. Odotukset tulevaisuuden suhteen kuitenkin heikentyvät, mikäli aktivointisuunnitelma ei johda henkilön työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.