Tutkijablogi

Onko inhimillinen vaikuttavuus teidän järjestössänne tuttu asia? Miten tavoittaa arvioinnin keinoin ne hymyt, voimaantumiset ja muutokset oman arvon tunteessa, joilla voi olla elämää mullistavia vaikutuksia? Vaikuttavuutta on monenlaista; inhimillistä, yhteiskunnallista ja taloudellista. Kaikki nämä vaikuttavuuden lajit ovat tärkeitä ja täydentävät toisiaan.

Etämuotoinen kuntouttava toiminta, sekä digitaalisten menetelmien hyödyntäminen osana kasvokkaista ryhmätoimintaa on lisääntynyt paljon viime vuosina. Koronavirusepidemia on vauhdittanut tätä kehitystä entisestään. Asiakkaan osallisuutta tukeville tavoitetyöskentelyn menetelmille on tarvetta, ja kehitettävien menetelmien olisi tärkeää olla hyödynnettävissä myös ilman kasvokkaista tapaamista.

Teemme Kuntoutussäätiöllä aluetyötä Helsingin kaupunginosassa Kaarelassa. Haluamme lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksia olla aktiivisia toimijoita asuinalueillaan. Toimimme matalalla kynnyksellä kuunnellen aidosti sitä, mitä asukkaat ja heikoimmassa asemassa olevat ryhmät toivovat. Toiminta on nojannut vuorovaikutustilanteiden syntymiseen paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat. Asukasosallisuutta ja hyvinvointia lisäämään perustimme noin vuoden ajan Malminkartanossa toiminnassa olleen […]

Mielenterveyden syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät ovat muita useammin työntekijäammateista, joissa työ on fyysisesti raskasta ihmissuhdetyötä. Tutkimus löysi 19 naisten ammattia ja 31 miesten ammattia, joissa riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä oli keskimääräistä korkeampi. Suurin osa oli työntekijäammatteja. Erityisasiantuntija- ja asiantuntija-ammatteja oli naisilla neljä ja miehillä yhdeksän. Tämä selvisi Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin samassa ammatissa vuosina 1995 ja 2000 toimineiden palkansaajien kuolleisuutta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Seuranta-aika oli 2001–2015. Kaikkiaan tutkimuksessa tarkasteltiin 130 ammattia.

Tulo- ja terveyserojen yhteys on iso terveyspoliittinen kysymys. On jokseenkin läpi poliittisen kentän jaettu käsitys, että terveyseroja tulee kaventaa. Kuntoutussäätiön toteuttamassa KUOMA-hankkeessa tutkittiin ammattiryhmittäisiä eroja kuolleisuudessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä vuosina 2001–2015. Hankkeessa käytettiin hyväksi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoa, joka yhdistettiin tietoon henkilön ammatista. Käytettävissä olivat myös tiedot tuloista (sekä koulutuksesta, vuoden 2000 lopussa), jotka sisälsivät palkkatulot, yrittäjätulot, eläketulot sekä työttömyys- ja sosiaaliturvaetuudet.

Mielenterveysongelmat puhkeavat usein nuoruudessa, suurin osa ennen 25 ikävuotta. Nuorten elämässä tapahtuu usein samanaikaisesti paljon suuria asioita ja kehitystehtäviä, joista yksi keskeinen on koulutukseen osallistuminen ja oman tulevaisuuden pohtiminen. Mielenterveysongelmien tiedetään vaikuttavan monella tapaa opiskeluihin ja kouluttautumiseen.  Mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävä opintojen keskeyttämisen syy. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä nuorilla aikuisilla on usein taustallaan katkonaisia koulutuspolkuja. Kuntoutussäätiössä […]

Kelan harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus tukee työ- ja opiskelukykyä ja se soveltuu erityisesti nuorille, joilla on kehityksellisiä ongelmia. Näin havaittiin tuoreessa, Kelan Sosiaali- ja terveysturvan raportteja -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin kuntoutujien ja ammattilaisten (kuntoutusta suositelleet ja toteuttavat neuropsykologit tai psykologit, Kelan asiantuntijat) näkemyksiä kuntoutuksesta. Kela tukee neuropsykologista kuntoutusta harkinnanvaraisena ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Harkinnanvarainen kuntoutus […]

Keuhkosyöpäkuolleisuus on erityisen korkeaa monissa työntekijäammateissa, kun taas asiantuntija-ammateissa keuhkosyöpäkuolleisuus on harvinaisempaa, havaittiin Kuntoutussäätiön tutkimuksessa. Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus on naisiin verrattuna kaksinkertaista.

Kuntoutussäätiön uusi hanke ”Duunikummi” lähtee liikkeelle työnantajien esittämistä asioista, joiden pohjalta laadittiin uudentyyppinen työhön valmentautumisen malli. Mallissa vapaaehtoinen henkilö voi toimia syrjään jääneen työllistyjän kummina kolmessa vaiheessa: kummi auttaa työllistyjää työhön valmentautumisessa,  työnhaussa ja uuden työn perehdytysvaiheen aikana.