Mielenterveyden ongelmat ja oppimisen vaikeudet vaikeuttavat nuorten opintoihin hakeutumista, niissä edistymistä sekä työelämään pääsyä. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös nuorten tarpeet ja toimintatavat muuttuvat. On tarpeen löytää uusia tapoja tunnistaa vaikeuksia kokevia nuoria sekä tarjota heille motivoivia, nykyaikaan soveltuvia tukimuotoja.

Lue

Kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista ja kuntoutujalähtöistä. Konkreettisten tavoitteiden löytäminen koetaan käytännössä usein haasteelliseksi. Tulevaisuus pelissä -kehittämishankkeessa tuotettiin ICF-pohjainen työkalu ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Lautapelimuotoisessa SPIRAL-menetelmässä kuntoutujat arvioivat toimintakykyänsä vuorovaikutuksellisesti tunnistaen alueita, joihin he itse eniten toivoisivat muutosta.

Lue

Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta vaikeudet kasautuvat pienelle osalle. Uusi tutkimus vuonna 1987 syntyneistä nuorista aikuisista on kiinnostavaa luettavaa myös kuntoutuksen tutkijoille ja kehittäjille.

Lue

Oppimisen ja mielenterveyden pulmat ovat yleisiä nuorten keskuudessa. Nuorista noin viidesosa potee jotakin mielenterveydenhäiriötä, ja noin 10−15 % lapsista ja nuorista tarvitsisi erityistukea tai kuntoutusta oppimisensa tueksi. Yhteistä oppimisen ja mielenterveyden häiriöille on, että niitä on usein vaikea tunnistaa. On havaittu, että vanhemmat ja opettajat eivät aina tunnista nuoren masennusta, vaikka tämä itse toisi esiin vakaviakin oireita. Monien nuorten kohdalla oppimisvaikeus jää tunnistamatta kouluaikana.

Lue

”Kaikki muuttui, kun pääsin oikeesti kuntoutukseen”, kertoo kokemusasiantuntija Sami videohaastattelussa. Sitä ennen Sami oli ennättänyt menettää elämänhallintansa ja näköalansa elämään. Näkyi pelkkä pimeä putki.

Lue