Suoraan sisältöön

Kirjoitusohjeet

Kuntoutus on tieteellis-ammatillinen lehti, joka sisältää kirjoituksia kuntoutuksesta ja sitä sivuavista aloista. Kirjoitukset voivat olla esimerkiksi vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita tai vertaisarvioimattomia katsauksia, puheenvuoroja, koulutusesittelyjä, kirjaesittelyjä ja lectio praecursorioita sekä kuntoutuksen ajankohtaisia aiheita käsitteleviä lyhyitä kirjoituksia. Lehdessä julkaistaan myös ilmoituksia ja mainoksia. Neljä vuosittaista numeroa käsittävää Kuntoutus-lehteä julkaisee Kuntoutussäätiö.

Yleistä

Tieteellisen artikkelin suositeltava enimmäispituus on lähdeluettelo mukaan laskien 40 000 merkkiä välilyönteineen. Laajahkojen asiantuntijakirjoitusten, kuten katsausten ja puheenvuorojen, suositeltava enimmäispituus on mahdollinen lähdeluettelo mukaan laskien 20 000 merkkiä välilyönteineen. Muut kirjoitukset ovat tavallisesti lyhempiä.

Kirjoituksissa käytetään 1,5 pisteen riviväliä ja 12 pisteen kirjasinkokoa. Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Tekstiä ei tasata, tavuteta, sisennetä, lihavoida, kursivoida tai alleviivata.

Käsikirjoitukset lähetetään sähköpostin liitetiedostona (mieluiten Word-tiedostona) toimitussihteerille: annika.laisola-nuotio[at]kuntoutussaatio.fi.

Sähköpostiviestissä mainitaan, tarjotaanko käsikirjoitusta tieteellisenä artikkelina vai jonain muuna kirjoituksena. Viestissä ilmoitetaan kirjoittajan tiedot: nimi, puhelinnumero, postiosoite, oppiarvo, ammatti ja työpaikka.

Toimitus arvioi, hyväksyy ja toimittaa julkaistavat kirjoitukset. Kuntoutussäätiö pidättää oikeudet julkaistuihin kirjoituksiin ja niiden painettuun tai sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti.

Kirjoittajille ja tieteellisen artikkelikäsikirjoituksen vertaisarvioijille ei makseta palkkioita. Kirjoittajille lähetetään tekijänkappaleet siitä lehden numerosta, jossa kirjoitus on julkaistu.

Tieteellinen artikkeli

Artikkeli on itsenäinen tieteellinen alkuperäistutkimus. Se voi olla myös systemaattinen katsaus, jossa jo olemassa olevaa tieteellistä tietoa kerätään, luokitellaan ja analysoidaan systemaattisesti siten, että syntyy uusi jäsennys. Artikkeli voi olla empiirinen, teoreettinen tai metodologinen tutkimus. Artikkelikäsikirjoituksen tulee noudattaa rakenteeltaan tavanomaista tieteellisen artikkelin jäsennystä.

Tieteellisissä artikkeleissa käytetään vertaisarviointia (ns. referee-menettelyä), jossa asiantuntijat arvioivat artikkelin julkaisukelpoisuuden. Toimitus päättää soveltuvuudesta vertaisarviointiin. Kirjoitus lähetetään arvioijille nimettömänä. Siksi artikkelikäsikirjoitus tulee toimittaa arvioitavaksi sellaisessa muodossa, ettei kirjoittaja ole siitä tunnistettavissa. Vertaisarvioijan lausunto käsikirjoituksesta toimitetaan kirjoittajalle mahdollisia muutoksia varten.

Tieteelliseen artikkeliin tulee liittää myös suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät, joiden enimmäispituus on noin 2 000 merkkiä välilyönnit mukaan laskien. Tiivistelmässä kiteytetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto sekä keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Englanninkieliseen tiivistelmään (abstract) lisätään artikkelin englanninkielinen otsikko sekä englanninkieliset kirjoittajatiedot.

Tiivistelmän loppuun lisätään ”Tulosten merkitys”-osio, jossa tiivistetään noin kolmella virkkeellä, miten tutkimuksen tuloksia voi soveltaa käytännössä.

Tiivistelmään lisätään avainsanat (keywords) suomeksi ja englanniksi.

Katsaus ja muut asiantuntijakirjoitukset

Katsaus voi olla tutkimuskirjallisuuteen perustuva kuvaus jonkin aiheen käsittelystä tai empiiriseen aineistoon perustuva jäsennelty kuvaus. Lisäksi katsaus voi olla ammatillisesti painottunut, käytännön työhön perustuva kuvaus, esimerkiksi tapausselostus. Katsauksiin ei sovelleta vertaisarviointia. Kuten tieteelliseen artikkeliin, myös katsaukseen lisätään Tulosten merkitys -osio eli yhteenveto käytännön sovellutusmahdollisuuksista sekä avainsanat.

Lehdessä julkaistaan myös kuntoutuksen alaan liittyviä puheenvuoroja. Puheenvuoro voi olla keskustelunavaus tai oma kannanotto kuntoutuksen kannalta ajankohtaiseen aiheeseen. Se voi olla myös esimerkiksi empiiriseen aineistoon perustuva, katsausta suppeampi kuvaus. Lisäksi julkaistaan hanke-esittelyjä, koulutusesittelyjä, kirjaesittelyjä ja lectio praecursorioita. Kuntoutuksessa tapahtuu -palstalla julkaistaan lyhyitä kirjoituksia ajankohtaisista keskustelunaiheista ja tapahtumista, esimerkiksi väitöksistä ja hankkeiden kuulumisista.

Laajahkojen asiantuntijakirjoitusten, kuten katsausten ja puheenvuorojen, rakenne voi olla tieteellistä artikkelia vapaamuotoisempi. Väliotsikoita ja lähdeluettelo saa olla, mutta ne eivät ole pakollisia.

Kaikista kirjoituksista tarvitaan vähintään seuraavat tiedot:

  • kirjoittajatiedot: etu- ja sukunimi, tutkinnon lyhenne, maininta mahdollisesta dosentin arvosta, toimi, työpaikka
  • otsikko ja mahdolliset alaotsikot
  • leipäteksti
  • lähdeluettelo, jos tekstissä on viittauksia
  • lectio praecursorian yhteydessä tarvitaan lisäksi väitöksen tiedot: yliopisto, väitöspäivämäärä, väitöskirjan nimi, julkaisusarja, painopaikka ja verkko-osoite.

 Taulukot ja kuviot

Grafiikat liitetään kirjoituksen oheen omina tiedostoinaan. Niiden paikka merkitään tekstiin. Taulukoiden ja kuvien otsikoiden on kerrottava mahdollisimman osuvasti olennainen sisältö. Mikäli tiedot ovat lainattuja, lähde on mainittava. Taulukot ja kuvat tulee tehdä mieluiten Excelillä.

Kieliasu

Kirjoituksen on oltava sujuvaa suomen kieltä. Lyhenteiden ja alaviitteiden käyttöä on vältettävä. Tekstissä saa käyttää vain väliotsikoita ja niiden alaotsikoita.

Lähteet

Käsikirjoituksen loppuun liitetään kirjallisuusluettelo, jossa lähteet ovat aakkosjärjestyksessä tekijän nimen mukaan. Saman tekijän tai tekijäryhmän useat teokset mainitaan aikajärjestyksessä, vanhimmat ensin. Saman tekijän samana vuonna kirjoittamat teokset erotetaan toisistaan vuosiluvun jälkeen merkittävällä pienellä kirjaimella. Toisten kanssa kirjoitetut saman tekijän julkaisut merkitään yksin kirjoitettujen jälkeen. Jos teoksella ei ole tekijää, teos aakkostetaan teoksen nimen mukaisesti. Lähdeluettelossa luetellaan täsmälleen ne lähteet, joihin viitataan kirjoituksen tekstiosassa. Viitteiden määrän on pysyttävä kohtuullisena. Kirjoittaja vastaa viitteiden paikkansapitävyydestä ja täsmällisyydestä.

Lähdeluettelo suositellaan laadittavan seuraavan mallin mukaisesti:

Elo AL, Leppänen A (1999) Efforts of health promotion teams to improve the psychosocial work environment. J Occup Health Psychology 4, 2, 87–94.

Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.) (2009) Asiakkaan äänellä. Arvioita ja odotuksia vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80, Helsinki.

Pohjolainen T, Malmivaara A (2008) Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen. Teoksessa P Rissanen, T Kallanranta, A Suikkanen (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki.

Viitteet merkitään tekstiin seuraavan mallin mukaan:

(Elo & Leppänen 1999)

(Järvikoski ym. 2009, Pohjolainen & Malmivaara 2008)


Sisältö päivitetty 17.11.2017

Jaa sivu!

Simple Share Buttons