Erillishankkeet

Oppimisen tuen keskuksessa toteutamme useita erillishankkeita, joissa tehdään laajasti yhteistyötä monien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. hankkeet, järjestöt, kaupungit, ammattiopistot, koulutuskeskukset, keskussairaalat, TE-toimistot, ELY-keskukset, Ohjaamot, tutkimuslaitokset, ministeriöt ja yliopistot.

Käynnissä olevat hankkeet

Innostu ja onnistu lukemisessa – Tukimateriaali lukemiseen oppimisvaikeuden vuoksi heikosti lukeville nuorille ja aikuisille (2023)

Hankkeessa tuotetaan monipuolista tukimateriaalia oppimisvaikeuksien vuoksi heikosti lukeville nuorille ja aikuisille. Kuvaa, tekstiä ja videota sisältävä materiaali tarjoaa tietoa ja keinoja lukemisen ja luetun ymmärtämisen tueksi sekä lukemiskokemuksen miellyttävyyden lisäämiseksi. Materiaalin myötä luki- ja keskittymisvaikeuksia kokevia nuoria ja aikuisia kannustetaan huomaamaan, että tiedon omaksuminen ja lukemisesta nauttiminen on myös heidän oikeutensa. Kuntoutussäätiö toteuttaa hankkeen hyödyntäen Erilaisten oppijoiden liiton (EOL) kokemusasiantuntijaa

Innostu ja onnistu lukemisessa -hanke toteutuu vuoden 2023 aikana, jonka jälkeen hankkeessa tuotetut materiaalit ovat vapaasti käytettävissä Avointen oppimateriaalien kirjasto -palvelussa (aoe.fi). Hankkeen rahoitus tulee Opetushallituksen valtionavustuksena (Lukuliikkeen toiminta-avustus 2022).

Etäkuntoutuksen oppaan laatiminen (2022–2023)

Kelan rahoittamassa hankkeessa laaditaan suomenkielinen opas etäkuntoutuksen käytännön toteutukseen. Oppaan tarkoitus on helpottaa etäkuntoutuksen toteuttamista ja varmistaa sen hyvää laatua erityisesti Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa. Opas on kohdennettu etäkuntoutusta toteuttaville tai aloittaville ammattilaisille kohderyhmästä tai ammattialasta riippumatta.

Monipuolisesti kuntoutuksen ammattilaisista kokoontuva työryhmä laatii käsikirjoituksen etäkuntoutuksen oppaaseen, joka sisältää ohjeita esimerkiksi etämuotoiseen vuorovaikutukseen, ryhmätoimintaan, vertaistuen toteutumiseen sekä etäkuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen liittyen. Hankkeen alussa Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskuksen asiantuntijaryhmä kokoaa yhdessä Kelan kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa taustatyöryhmän oppaan laatimisen tueksi. Kirjoitustyön aikana hankkeen toimijat kokoontuvat 1-2 kertaa, minkä jälkeen Kuntoutussäätiön asiantuntijatyöryhmä viimeistelee oppaan julkaisukuntoon. Hankkeen tuloksena syntyy käytännönläheinen etäkuntoutuksen opas, joka on vapaasti kuntoutuksen ammattilaisten hyödynnettävissä.

Päättyneet hankkeet

Oppimisen ja mielenterveyden haasteita kokevien digitaalisten tukimuotojen toteutus ja kehittäminen – Oppi-digi (2020–2021)

Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus toteuttaa vuosina 2020–2021 oppimisvaikeuksiin ja niihin liittyviä mielenterveyden ongelmia kokeville nuorille ja aikuisille sekä heidän parissaan työskenteleville verkkomuotoisten tukipalvelujen kehittämistä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Uusilla tukimuodoilla laajennetaan Oppimisen tuen keskuksen jo aiemmin toteuttamaa toimintaa oppimisvaikeuksien parissa sekä pyritään tavoittamaan uusia kohderyhmiä myös valtakunnallisesti.

Uuden toiminnan yhtenä erityisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä koronapandemian aiheuttamaa haittaa oppimisvaikeuksia kokeville. Opinnoissa, joissa sosiaalista kanssakäymistä ja lähitukea on vähän, voi itseohjautuvuutta korostava etäopiskelu lisätä monen jo aiemmin kokemia oppimiseen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia. Oppi-digi -hankkeessa tukipalveluita kehitetään ja toteutetaan verkkomuotoisesti mahdollisimman monen saataville. Tukea ja neuvontaa tarjotaan ammattilaisten ohjaamina lyhytkestoisina verkkovalmennuksina, lisäämällä chat-palvelun saatavuutta ja käynnistämällä oppimisen tukemista käsittelevä webinaarisarja. Hankkeen aikana kerätään oppimisvaikeuksia kokeneiden ajatuksia etänä tapahtuvasta työskentelystä haastatteluin. Lisäksi kokemuksia toivotaan myös ammattilaisilta ja järjestöiltä. Toiminnan puitteissa havaittuja hyviä käytäntöjä ja sisältöjä julkaistaan kaikkien saataville Oppimisvaikeus.fi-nettisivuille säännöllisesti päivittyvään blogiin tunnisteella Oppidigi.

Hankkeessa kerättyjen kokemusten ja kehittämistyön perusteella on mahdollista parantaa oppimisvaikeuksia kokevien tuki- ja verkkopalveluita sekä tarjota niitä myös jatkossa laajemmalle kohderyhmälle. Oppi-digi –hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ADHD-liitto sekä Erilaisten oppijoiden liitto.

Lisätietoja Oppi-digi-hankkeesta.

Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen opiskelijoilla (2019–2021)

Mielenterveyden ongelmat ovat opiskelijoilla yleisiä, ja monia Kelan kuntoutuspalveluita on kohdennettu juuri tälle ryhmälle. Kuntoutussäätiö toteuttaa vuosina 2019–2020 Kelan rahoittamana tutkimushankkeen, joka tuo aikaisempaa laajemmin tietoa nuorten opiskelijoiden kuntoutuksen kohdentumisesta, sen vaikutuksista opinnoista valmistumiseen ja työllistymiseen sekä mielenterveysoireilun yhteydestä opiskelukykyyn.

Tutkimuksen päämääränä on selvittää Kelan järjestämän mielenterveysperustaisen kuntoutuksen kohdentumista opiskelijoilla ja tarkastella kuntoutuksen yhteyttä valmistumiseen ja sen jälkeisiin jatkopolkuihin toisella ja korkea-asteella. Lisäksi tarkastellaan mielenterveysoireita raportoivien opiskelijoiden avun saamista ja opintoihin liittyviä kokemuksia. Aineistona hyödynnetään yksilötasoista rekisteriaineistoa kaikista vuosina 1989–1994 syntyneistä (N=398 000), joille on liitetty kuntoutus- ja sairastavuustietoja Kelan rekistereistä sekä tietoja opinnoista, työllisyydestä ja perhetaustasta Tilastokeskuksen rekistereistä. Valmiiden väestökyselyaineistojen avulla (Kouluterveyskysely, Amisbarometri, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus) kartoitetaan millaisia opiskeluun liittyviä ongelmia mielenterveysoireiluun liittyy ja onko mielenterveysoireiluun saatu apua.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa kuntoutuksen kohdentumisesta opiskelijoilla sekä opintoihin liittyvistä vaikeuksista mielenterveysoireita raportoivilla toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoilla. Tuloksista on hyötyä nuorten varhaisen tuen, mielenterveyspalvelujen ja kuntoutuksen kehittämisessä.

Lisätietoja Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu -hankkeesta.

Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopintoihin (2020–2021)

Erilaiset terveys- ja toimintarajoitteet, kuten mielenterveyteen liittyvät ongelmat, oppimisvaikeudet ja krooniset sairaudet, voivat aiheuttaa erilaisia koulutukseen pääsyn esteitä samoin kuin hidastaa opinnoissa etenemistä. Myös koulutuksen keskeyttäminen näyttäisi usein liittyvän erilaisiin terveydellisiin tekijöihin ja erityisesti mielenterveysongelmiin. Tuen saaminen korkeakoulussa voi olla kuitenkin vaihtelevaa eivätkä kaikki halua tuoda tuen tarpeita esille. Vaikka korkeakouluopetuksen esteettömyyden ja saavutettavuuden on arvioitu parantuneen Suomessa 2000-luvulla, toimintarajoitteita raportoivilla opiskelijoilla on muita opiskelijoita kielteisempiä kokemuksia monella eri opiskelun osa-alueella. Kotimaista tutkimusta aihepiiristä on vähän.

Tutkimuksessa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden raportoimia terveys- ja toimintarajoitteita (erityisesti terveysongelmat, oppimisvaikeudet) koulutuksellisen tasa-arvon ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään, mikä on ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopintoihin ja miten muut sosiaaliset erot, kuten sukupuoli ja sosioekonominen asema, ovat yhteydessä opintojen sujumiseen ja tuen saamiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, millaisia vaikeuksia opiskelijat kokevat ja millainen apu on koettu hyvänä.

Tutkimuksen pääaineistona on Eurostudent VII -kyselyaineisto. Eurostudent-kyselyä ei ole Suomessa juurikaan tarkasteltu toimintarajoitteita ja terveysongelmia kokevien opiskelijoiden näkökulmasta. Kyselyaineistoa täydennetään terveys- ja toimintarajoitteita kokevien opiskelijoiden ryhmähaastatteluaineistolla. Tutkimusta taustoitetaan myös katsauksella kansainväliseen tutkimukseen.

Tutkimuksesta kirjoitetaan artikkeli Opetus- ja kulttuuriministeriön Eurostudent-sarjassa. Tutkimus osallistuu keskusteluun korkeakoulutuksen tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta terveys- ja toimintarajoitteita kokevien opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulutuksen kehittämisessä vastaamaan paremmin erilaisia terveys- ja toimintarajoitteita kokevien opiskelijoiden tarpeita.

Lisätietoja Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopintoihin -hankkeesta Kuntoutussäätiön hankerekisteristä.

Johanna Korkeamäki, johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi, p. 044 781 3127

Löydä suuntasi – Kokonaisvaltainen ohjausmalli tukea tarvitseville nuorille (2018–2020)

Löydä suuntasi -hankkeessa kehitetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille nuorille (NEET-status) ohjausmallia. Malliin kuuluu ryhmätoimintaa, yksilöllistä tukea ja turvaverkoston muodostaminen oikea-aikaisen tuen saamisen varmistamiseksi. Tavoitteena on puuttua nuorten syrjäytymiseen vahvistamalla arjenhallintaa ja edistämällä nuorten pääsyä opintoihin, työhön tai heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden piiriin. Hankkeen aikana arvioidaan ohjausmallin vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä. Hanketta rahoittaa Kela.

Lisätietoja Löydä suuntasi -hankkeesta.

Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennus -projektin arviointitutkimus (2017–2020)

Kelan toteuttamassa Opiskeluvalmennus-projektissa kehitetään opiskeluvalmennuspalvelumallia, jonka avulla tuetaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien 16 – 29-vuotiaiden opintojen etenemistä Tampereen ja Kuopion alueilla. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea opiskelijan opiskelukykyä ja ehkäistä opintojen keskeytymistä.

Kuntoutussäätiö toteuttaa opiskeluvalmennus-projektin arviointitutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Kelan opiskeluvalmennuksen toimivuudesta, soveltuvuudesta, toimeenpanosta ja toteuttamisesta moninäkökulmaisesti opiskelijan, oppilaitoksen, Kelan etuuskäsittelijöiden sekä palveluntuottajan näkökulmasta.

Lisätietoja Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennus -projektista.

NUTTU – Nuoret tuella työelämään (2014–2018)

STEA:n (ent. RAY) rahoittaman Paikka auki ohjelmaan kuuluva NUTTU-kehittämishanke on suunnattu työttömille tai työttömyysuhan alaisille nuorille, joiden mielenterveyden ongelmat ja/tai oppimisvaikeudet haittaavat opiskelua ja työssä selviytymistä.

Hankkeessa on kehitetty oppimisen vaikeuksien ja mielenterveyden ongelmien tunnistamista helpottava seulontamenetelmä (KOMO-kysely) sekä nuorten oppimisvalmiuksia ja mielenterveyttä tukevia vertaisryhmiä. Hankkeessa kehitetyt toimintamuodot jatkuvat osana Oppimisen tuen keskuksen STEA-rahoitteista toimintaa vuodesta 2018 alkaen.

Lisätietoja NUTTU-hankkeesta

Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset (2017–2018)

Tutkimuksen tavoitteena on tukea Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutumista ja kehittämistä kartoittamalla kehittämiskohteita ja kokoamalla olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tutkimuksessa selvitettiin Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutusta ja kuntoutuksen vaikutuksia. Siinä tutkittiin myös kuntoutuksen myöntämisen perusteita ja asiakasryhmää, kuntoutuksen tavoitteiden asettamista ja vaikutusten arviointia, sekä kuntoutuksen vaikutusten arkeen siirtymistä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä.

Lisätietoja Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutumisesta ja vaikutuksista.

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena (AV Etäkuntoutus) (2016–2019)

Invalidiliiton hallinnoiman ja Kelan tukeman hankkeen päätavoitteena on selvittää vaativan etäkuntoutuksen toteutusta ja vaikuttavuutta vaikean aivovamman saaneilla henkilöillä. Osatavoitteina on selvittää a) etäkuntoutuksena toteutetun vaativan neuropsykologisen kuntoutuksen ja fysioterapian toteutumista aivovamman saaneilla sekä arvioida näiden terapioiden toimivuutta, b) selvittää saatuja kokemuksia kuntoutujakohderyhmältä, heidän läheisiltään sekä kuntoutuksen toteuttajilta ja c) selvittää etäkuntoutuksena toteutetun kuntoutuksen vaikutuksia.

Kuntoutussäätiö toteuttaa etäkuntoutuksen vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä koskevan tutkimuksellisen osuuden.

Lisätietoja AV Etäkuntoutuksesta.

OPI-kuntoutuskurssien tutkimus (2016–2018)

OPI-kuntoutuskurssien tutkimus on osa Kelan Muutos-hanketta, joka kohdistuu Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutuksiin asiakkaalle.

OPI-kuntoutuksen osatutkimuksen tavoitteena oli arvioida kuntoutusmallin toteutumista, toimivuutta, vaikutuksia ja hyötyjä. Tutkimus tuotti tietoa kuntoutujan kuntoutus- ja kuntoutumisprosessista, sen sisällöstä ja etenemisestä sekä kuntoutumista edistävistä ja haittaavista mekanismeista.

Lisätietoja OPI-kuntoutuskursseista.

Helmi-hanke (2016–2018)

Hankkeessa kehitetään psykososiaalista hyvinvointia kartoittava arviointimenetelmä (POINT) ja ohjauksen toimintamalli ammatillisten oppilaitosten käyttöön. ESR-rahoitteisesta kehittämishankkeesta vastaa Ammattiopisto Spesia. Kuntoutussäätiö vastaa hankkeen POINT-menetelmän tutkimuksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on tehostaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen tuloksellisuutta ja koulutuksen läpäisyä.

Lisätietoja Helmi-hankkeesta.

Fokus opinnoista tuetusti työllistymiseen (2017–2018)

Hallituksen OTE-kärkihankkeena toteutettavan Ammattiopisto Spesian hallinnoiman FOKUS-hankkeen tavoitteena on kehittää Keski-Uudellemaalle yhteistyömalli tukemaan ammatillisten erityisopiskelijoiden siirtymiä opinnoista työelämään. Mallia kehitetään yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten, työllistymistä edistävien palveluiden ja alueen työpaikkojen kanssa. Kuntoutussäätiö toimii hankkeen osatoteuttajana ja sen vastuulla on aihealuetta kokoavan kirjallisuuskatsauksen laatiminen, uraohjausta tukevan menetelmän kehittäminen sekä koko hankkeen sisäinen arviointi. Rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa tuotettu Ohjaten uralle kysely löytyy täältä.

Lisätietoja FOKUS-hankkeesta.

VANU – Vaikuttavaa tukea nuorten elämänpoluilla (2016–2018)

Hankkeen yleisenä tavoitteena on edistää erityisesti opiskeluvaikeuksia koskevien nuorten mielenterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, mukaan lukien oppimis- ja työkyky. Hankkeella halutaan tukea kehitystä, joka toisi vaikuttavat osallisuutta ja yhdenvertaisuutta lisäävät tukitoimet kaikkien niitä tarvitsevien opiskeluvaikeuksia kokevien nuorten saataville.

Hankkeen tutkimusosuudessa selvitettiin rekisteri- ja kyselyaineistojen avulla opiskeluvaikeuksien yhteyksiä nuorten osallisuuteen ja koulutuspolkuihin. Hankkeen puitteissa on järjestetty ryhmätoimintaa opintojen tueksi, tuotettu tukimateriaaleja nuorille ja nuorten ohjaajille sekä järjestetty ohjaajille koulutusjakso nuorten opiskeluvaikeuksien tukemiseksi. Hanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla.

Lisätietoja VANU-hankkeesta.

Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus – tuloksellisuuden arviointi (2012–2017)

Kelan rahoittama tutkimushanke selvitti lukivaikeuksia omaavien nuorten aikuisten neuropsykologisen yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksessa verrattiin satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla yksilöllistä ja ryhmämuotoista neuropsykologista kuntoutusta toisiinsa sekä kontrollitilanteeseen, jossa kuntoutusta ei tarjota. Asetelman avulla selvitettiin käyntimäärältään tiiviin neuropsykologisen intervention vaikutuksia kuntoutettavien elämänlaatuun ja selviytymiseen lukivaikeuden kanssa.

Lisätietoja Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus -hankkeen tuloksellisuuden arvioinnista.