Suoraan sisältöön

Erillishankkeet

Oppimisen tuen keskuksessa toteutamme useita erillishankkeita, joissa tehdään laajasti yhteistyötä monien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat mm. hankkeet, järjestöt, kaupungit, ammattiopistot, koulutuskeskukset, keskussairaalat, TE-toimistot, ELY-keskukset, Ohjaamot, tutkimuslaitokset, ministeriöt ja yliopistot.

Oppimisen ja mielenterveyden haasteita kokevien digitaalisten tukimuotojen toteutus ja kehittäminen – Oppi-digi (2020-2021)

Kuntoutussäätiön Oppimisen tuen keskus toteuttaa vuosina 2020–2021 oppimisvaikeuksiin ja niihin liittyviä mielenterveyden ongelmia kokeville nuorille ja aikuisille sekä heidän parissaan työskenteleville verkkomuotoisten tukipalvelujen kehittämistä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA). Uusilla tukimuodoilla laajennetaan Oppimisen tuen keskuksen jo aiemmin toteuttamaa toimintaa oppimisvaikeuksien parissa sekä pyritään tavoittamaan uusia kohderyhmiä myös valtakunnallisesti.

Uuden toiminnan yhtenä erityisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä koronapandemian aiheuttamaa haittaa oppimisvaikeuksia kokeville. Opinnoissa, joissa sosiaalista kanssakäymistä ja lähitukea on vähän, voi itseohjautuvuutta korostava etäopiskelu lisätä monen jo aiemmin kokemia oppimiseen ja jaksamiseen liittyviä ongelmia. Oppi-digi -hankkeessa tukipalveluita kehitetään ja toteutetaan verkkomuotoisesti mahdollisimman monen saataville. Tukea ja neuvontaa tarjotaan ammattilaisten ohjaamina lyhytkestoisina verkkovalmennuksina, lisäämällä chat-palvelun saatavuutta ja käynnistämällä oppimisen tukemista käsittelevä webinaarisarja. Hankkeen aikana kerätään oppimisvaikeuksia kokeneiden ajatuksia etänä tapahtuvasta työskentelystä haastatteluin. Lisäksi kokemuksia toivotaan myös ammattilaisilta ja järjestöiltä. Toiminnan puitteissa havaittuja hyviä käytäntöjä ja sisältöjä julkaistaan kaikkien saataville Oppimisvaikeus.fi-nettisivuille säännöllisesti päivittyvään blogiin tunnisteella Oppidigi.

Hankkeessa kerättyjen kokemusten ja kehittämistyön perusteella on mahdollista parantaa oppimisvaikeuksia kokevien tuki- ja verkkopalveluita sekä tarjota niitä myös jatkossa laajemmalle kohderyhmälle. Oppi-digi –hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ADHD-liitto sekä Erilaisten oppijoiden liitto.

Lisätietoja hankkeesta >>

Mielenterveyden häiriöt ja opiskelu – opinnoissa koetut vaikeudet sekä kuntoutuksen tarve ja kohdentuminen opiskelijoilla (2019-2020)

Mielenterveyden ongelmat ovat opiskelijoilla yleisiä, ja monia Kelan kuntoutuspalveluita on kohdennettu juuri tälle ryhmälle. Kuntoutussäätiö toteuttaa vuosina 2019–2020 Kelan rahoittamana tutkimushankkeen, joka tuo aikaisempaa laajemmin tietoa nuorten opiskelijoiden kuntoutuksen kohdentumisesta, sen vaikutuksista opinnoista valmistumiseen ja työllistymiseen sekä mielenterveysoireilun yhteydestä opiskelukykyyn.

Tutkimuksen päämääränä on selvittää Kelan järjestämän mielenterveysperustaisen kuntoutuksen kohdentumista opiskelijoilla ja tarkastella kuntoutuksen yhteyttä valmistumiseen ja sen jälkeisiin jatkopolkuihin toisella ja korkea-asteella. Lisäksi tarkastellaan mielenterveysoireita raportoivien opiskelijoiden avun saamista ja opintoihin liittyviä kokemuksia. Aineistona hyödynnetään yksilötasoista rekisteriaineistoa kaikista vuosina 1989–1994 syntyneistä (N=398 000), joille on liitetty kuntoutus- ja sairastavuustietoja Kelan rekistereistä sekä tietoja opinnoista, työllisyydestä ja perhetaustasta Tilastokeskuksen rekistereistä. Valmiiden väestökyselyaineistojen avulla (Kouluterveyskysely, Amisbarometri, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus) kartoitetaan millaisia opiskeluun liittyviä ongelmia mielenterveysoireiluun liittyy ja onko mielenterveysoireiluun saatu apua.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa kuntoutuksen kohdentumisesta opiskelijoilla sekä opintoihin liittyvistä vaikeuksista mielenterveysoireita raportoivilla toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoilla. Tuloksista on hyötyä nuorten varhaisen tuen, mielenterveyspalvelujen ja kuntoutuksen kehittämisessä.

Lisätietoja >>

Löydä suuntasi – Kokonaisvaltainen ohjausmalli tukea tarvitseville nuorille (2018–2020)

Löydä suuntasi -hankkeessa kehitetään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville alle 30-vuotiaille nuorille (NEET-status) ohjausmallia. Malliin kuuluu ryhmätoimintaa, yksilöllistä tukea ja turvaverkoston muodostaminen oikea-aikaisen tuen saamisen varmistamiseksi. Tavoitteena on puuttua nuorten syrjäytymiseen vahvistamalla arjenhallintaa ja edistämällä nuorten pääsyä opintoihin, työhön tai heidän tarpeitaan vastaavien palveluiden piiriin. Hankkeen aikana arvioidaan ohjausmallin vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä. Hanketta rahoittaa Kela.

Lisätietoja >>

Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennus-projektin arviointitutkimus (2017-2020)

Kelan toteuttamassa Opiskeluvalmennus-projektissa kehitetään opiskeluvalmennuspalvelumallia, jonka avulla tuetaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien 16 – 29-vuotiaiden opintojen etenemistä Tampereen ja Kuopion alueilla. Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa ja tukea opiskelijan opiskelukykyä ja ehkäistä opintojen keskeytymistä.

Kuntoutussäätiö toteuttaa opiskeluvalmennus-projektin arviointitutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa Kelan opiskeluvalmennuksen toimivuudesta, soveltuvuudesta, toimeenpanosta ja toteuttamisesta moninäkökulmaisesti opiskelijan, oppilaitoksen, Kelan etuuskäsittelijöiden sekä palveluntuottajan näkökulmasta.

Lisätietoja >>

 

Päättyneet hankkeet

NUTTU – Nuoret tuella työelämään (2014-2018)

STEA:n (ent. RAY) rahoittaman Paikka auki ohjelmaan kuuluva NUTTU-kehittämishanke on suunnattu työttömille tai työttömyysuhan alaisille nuorille, joiden mielenterveyden ongelmat ja/tai oppimisvaikeudet haittaavat opiskelua ja työssä selviytymistä.

Hankkeessa on kehitetty oppimisen vaikeuksien ja mielenterveyden ongelmien tunnistamista helpottava seulontamenetelmä (KOMO-kysely) sekä nuorten oppimisvalmiuksia ja mielenterveyttä tukevia vertaisryhmiä. Hankkeessa kehitetyt toimintamuodot jatkuvat osana Oppimisen tuen keskuksen STEA-rahoitteista toimintaa vuodesta 2018 alkaen.

Lisätietoja >>

Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset (2017-2018)

Tutkimuksen tavoitteena on tukea Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutumista ja kehittämistä kartoittamalla kehittämiskohteita ja kokoamalla olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tutkimuksessa selvitettiin Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutusta ja kuntoutuksen vaikutuksia. Siinä tutkittiin myös kuntoutuksen myöntämisen perusteita ja asiakasryhmää, kuntoutuksen tavoitteiden asettamista ja vaikutusten arviointia, sekä kuntoutuksen vaikutusten arkeen siirtymistä edistäviä ja heikentäviä tekijöitä.

Lisätietoja >>

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena (AV Etäkuntoutus) (2016–2019)

Invalidiliiton hallinnoiman ja Kelan tukeman hankkeen päätavoitteena on selvittää vaativan etäkuntoutuksen toteutusta ja vaikuttavuutta vaikean aivovamman saaneilla henkilöillä. Osatavoitteina on selvittää a) etäkuntoutuksena toteutetun vaativan neuropsykologisen kuntoutuksen ja fysioterapian toteutumista aivovamman saaneilla sekä arvioida näiden terapioiden toimivuutta, b) selvittää saatuja kokemuksia kuntoutujakohderyhmältä, heidän läheisiltään sekä kuntoutuksen toteuttajilta ja c) selvittää etäkuntoutuksena toteutetun kuntoutuksen vaikutuksia.

Kuntoutussäätiö toteuttaa etäkuntoutuksen vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä koskevan tutkimuksellisen osuuden.

Lisätietoja >>

OPI-kuntoutuskurssien tutkimus (2016–2018)

OPI-kuntoutuskurssien tutkimus on osa Kelan Muutos-hanketta, joka kohdistuu Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutuksiin asiakkaalle.

OPI-kuntoutuksen osatutkimuksen tavoitteena oli arvioida kuntoutusmallin toteutumista, toimivuutta, vaikutuksia ja hyötyjä. Tutkimus tuotti tietoa kuntoutujan kuntoutus- ja kuntoutumisprosessista, sen sisällöstä ja etenemisestä sekä kuntoutumista edistävistä ja haittaavista mekanismeista.

Lisätietoja >>

Helmi-hanke (2016–2018)

Hankkeessa kehitetään psykososiaalista hyvinvointia kartoittava arviointimenetelmä (POINT) ja ohjauksen toimintamalli ammatillisten oppilaitosten käyttöön. ESR-rahoitteisesta kehittämishankkeesta vastaa Ammattiopisto Spesia. Kuntoutussäätiö vastaa hankkeen POINT-menetelmän tutkimuksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on tehostaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen tuloksellisuutta ja koulutuksen läpäisyä.

Lisätietoja >>

Fokus opinnoista tuetusti työllistymiseen (2017–2018)

Hallituksen OTE-kärkihankkeena toteutettavan Ammattiopisto Spesian hallinnoiman FOKUS-hankkeen tavoitteena on kehittää Keski-Uudellemaalle yhteistyömalli tukemaan ammatillisten erityisopiskelijoiden siirtymiä opinnoista työelämään. Mallia kehitetään yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten, työllistymistä edistävien palveluiden ja alueen työpaikkojen kanssa. Kuntoutussäätiö toimii hankkeen osatoteuttajana ja sen vastuulla on aihealuetta kokoavan kirjallisuuskatsauksen laatiminen, uraohjausta tukevan menetelmän kehittäminen sekä koko hankkeen sisäinen arviointi. Rahoittaja on sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa tuotettu Ohjaten uralle kysely löytyy täältä.

Lisätietoja >>

VANU – Vaikuttavaa tukea nuorten elämänpoluilla (2016–2018)

Hankkeen yleisenä tavoitteena on edistää erityisesti opiskeluvaikeuksia koskevien nuorten mielenterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, mukaan lukien oppimis- ja työkyky. Hankkeella halutaan tukea kehitystä, joka toisi vaikuttavat osallisuutta ja yhdenvertaisuutta lisäävät tukitoimet kaikkien niitä tarvitsevien opiskeluvaikeuksia kokevien nuorten saataville.

Hankkeen tutkimusosuudessa selvitettiin rekisteri- ja kyselyaineistojen avulla opiskeluvaikeuksien yhteyksiä nuorten osallisuuteen ja koulutuspolkuihin. Hankkeen puitteissa on järjestetty ryhmätoimintaa opintojen tueksi, tuotettu tukimateriaaleja nuorille ja nuorten ohjaajille sekä järjestetty ohjaajille koulutusjakso nuorten opiskeluvaikeuksien tukemiseksi. Hanke toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla.

Lisätietoja >>

Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus – tuloksellisuuden arviointi (2012–2017)

Kelan rahoittama tutkimushanke selvitti lukivaikeuksia omaavien nuorten aikuisten neuropsykologisen yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksessa verrattiin satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla yksilöllistä ja ryhmämuotoista neuropsykologista kuntoutusta toisiinsa sekä kontrollitilanteeseen, jossa kuntoutusta ei tarjota. Asetelman avulla selvitettiin käyntimäärältään tiiviin neuropsykologisen intervention vaikutuksia kuntoutettavien elämänlaatuun ja selviytymiseen lukivaikeuden kanssa.

Lisätietoja >>


Sisältö päivitetty 31.08.2020

Jaa sivu!

Simple Share Buttons