Palveluihin lisää vaikuttavuutta elämänkulkunäkökulman avulla

Valtaosa suomalaisista nuorista aikuisista siirtyy varsin nopeasti ja onnistuneesti työelämään. Kuitenkin yhteiskunnan raju muuttuminen 1990-luvulta lähtien on olennaisesti muuttanut nuorten aikuisuuteen siirtymisen ehtoja. Ajatus suoraviivaisesta kehitysprosessista, joka alkaa ammatillisen tai korkea-asteen koulutuksen hankkimisesta ja päättyy melko välittömästi työelämään siirtymiseen koulutuksen jälkeen, ei päde kaikkien nuorten kohdalla. Siksi on aika tarkastella kriittisesti palvelujärjestelmää, jonka perusta on luotu nykyisestä poikkeavissa olosuhteissa – olosuhteissa jotka eivät enää palaa. Nuoria tukevan palvelujärjestelmän kehittäminen vaatii ajantasaista ja kattavaa kokonaiskuvaa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten määrästä, palvelutarpeista ja -prosesseista sekä elämänvaiheeseen liittyvistä olennaisista hyvinvoinnin osatekijöistä.

Palveluiden integraatiossa tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen onnistumiseen.

Yhteiskuntapolitiikan valmistelun, päätöksenteon ja toimeenpanon tulisi perustua tutkittuun tietoon. Siksi halusimme tehdä tutkimuksen, jonka tulosten perusteella voidaan kysyä: Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi? Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun siitä, miten köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleville nuorille voitaisiin vastaisuudessa kohdentaa tehokkaita ja vaikuttavia koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille pääsyä tukevia toimintamalleja ja kuntouttavia palveluita.

Nuorten ja nuorten aikuisten palvelut vastaavat aina kulloinkin vallalla olevaa näkemystä. Nähdäksemme tapaa tarkastella nuoruutta, nuorta aikuisuutta ja siihen sisältyviä ongelmia tulisi muuttaa nykyisestä. Tarkastelemme tutkimuksessa nuorten aikuisuuteen siirtymistä elämänkulkulähestymistapaan (life course approach) perustuen. Lähestymistapa poikkeaa tavanomaisesta syrjäytymistutkimuksesta. ja siinä tarkastellaan nuoruudesta aikuisuuteen siirtymistä prosessina. Lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen liittyviä tapahtumia yhdistämällä saadaan parempi kuva aikuisuuteen siirtymiseen vaikuttavista sosiaalisista mahdollisuuksista ja esteistä. Näkökulmavalinta vaikuttaa siihen, kuinka osallisuutta ja syrjäytymistä tarkastellaan yksilö- ja instituutiotason ilmiönä ja kuinka työmarkkinoiden toimintaa sekä sosiaalisten riskien hallintaa arvioidaan.

Syrjäytymisriskissä oleville kohdistetaan runsaasti palveluita ja syrjäytymiseen ehkäisyyn tarvitaan kaikkien yhteiskuntapolitiikan alojen, kuten koulutus-, työmarkkina-, perhe- ja sosiaalipolitiikan, yhteistyötä. Elämänkulkunäkökulma kiinnitetään huomiota siihen, että yksittäisiä palveluita tulisi tarkastella kokonaisuutena pidemmän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta käsin. Tällä tutkimuksella pyrimme kiinnittämään niin päätöksentekijöiden kuin palveluiden toimeenpanijoiden huomion siihen, että palveluiden integraatiossa tulee yhä enemmän kiinnittää huomiota nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen onnistumiseen. Tämä edellyttää tutkittua tietoa, mutta myös päätöksiä resurssien kohdentamista tavoitteen saavuttamiseksi.