Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Palvelun vaikuttavuutta etsimässä

Onko inhimillinen vaikuttavuus teidän järjestössänne tuttu asia? Miten tavoittaa arvioinnin keinoin ne hymyt, voimaantumiset ja muutokset oman arvon tunteessa, joilla voi olla elämää mullistavia vaikutuksia?

Vaikuttavuutta on monenlaista; inhimillistä, yhteiskunnallista ja taloudellista. Kaikki nämä vaikuttavuuden lajit ovat tärkeitä ja täydentävät toisiaan. Kokemukseni mukaan monien järjestöjen työssä juuri inhimilliset vaikutukset ja vaikuttavuus koetaan keskeisinä toimintaa ohjaavina arvoina. Yhdenkin henkilön auttaminen on inhimillisesti arvokasta, ja voi tuottaa laajoja vaikutuksia myös tukea saaneen henkilön lähipiiriin.

Mies nainen ja lapsi selin pitävät toisiaan kädestä

Monessa sosiaali- ja terveysalan järjestössä vaikuttavuustieto muodostaa keskeisen osan arviointia. Osa järjestöistä taas painottaa arvioinnissaan STEA-seurannan edellytysten mukaisesti toiminnan tuloksellisuutta. Tyypillisesti tuloksellisuuteen eli kohderyhmässä aikaansaatuun muutokseen päästään käsiksi tekemällä alku- ja loppumittaus. Arvioitavan palvelun luonne ja järjestön arviointivalmiudet ja -resurssit vaikuttavat myös siihen, milloin ja miten tuloksellisuutta arvioidaan.

Vaikuttavuuden arviointi nähdään yleensä tuloksellisuuden arviointia haastavampana. Kokemusteni mukaan vaikuttavuuteen liittyy järjestömaailmassa jonkinlainen epämääräisyyden ja tavoittamattomuuden leima. Miten voimaantumista tai muita inhimillisen vaikuttavuuden ilmentymiä voitaisiin siis systemaattisesti ja luotettavasti arvioida?

Yksinkertainen ja käytännönläheinen tapa lähestyä vaikuttavuuden arviointia järjestömaailmassa on nähdä vaikuttavuus laaja-alaisena ja pitkäkestoisena vaikutuksena. Vaikuttavuudesta saa siis otteen tekemällä seurantamittauksen. Seurantamittauksen avulla nähdään, olivatko palvelusta saadut hyödyt kestäviä ja millä tavalla saavutetut hyödyt näkyivät palvelun käyttäjän elämässä palvelun käytön jälkeen. Tyypillisin tapa mitata vaikuttavuutta on kerätä palautetta palvelun käyttäjiltä esimerkiksi 3–6 kuukautta palvelun käytön päättymisen jälkeen. Ovatko voimavarat tai mieliala pysyneet hyvällä tasolla ja näkyykö horisontti vielä kuukausia toimintaan osallistumisen jälkeenkin. Rahoittajan raportointisyklit eivät aina tue seurantatiedon keräämistä, ja seurantatiedonkeruu vaatii myös resursseja. Usein haasteeksi koetaan se, miten tavoittaa ja motivoida viime vuoden toimintaan osallistujat antamaan palautetta vielä kerran.

Helmikuussa julkaistavassa, järjestöjen sopeutumisvalmennusryhmän alulle panemassa kartoituksessa pääsin selvittämään vuonna 2020 STEA-rahoitteista sopeutumisvalmennusta tuottaneiden järjestöjen arviointikäytäntöjä ja näkökulmia vaikuttavuustietoon. Oli hienoa havaita, kuinka tärkeäksi vaikuttavuustieto näiden järjestöjen keskuudessa koettiin. Noin kaksi kolmasosaa kartoituskyselyyn vastanneista tekee säännöllisesti seurantamittauksia ja vaikuttavuustieto nähtiin kartoituksen perusteella arvokkaana ja keskeisenä osana palvelun arviointia.

Vaikuttavuustiedon merkitystä omassa järjestössä kannattaakin aika ajoin miettiä. Vaikuttavuusnäkökulman lisääminen arviointiasetelmaan on erinomainen työkalu palvelun laadun kehittämiseen, jota kannattaa kokeilla.

Kirjoituksessa mainittu kartoitus Yksilön kokemuksista toiminnan tuloksiksi – Kartoitus STEA-rahoitteisen sopeutumisvalmennuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointikäytännöistä julkaistaan Eläkeliiton to 18.2.2021 klo 9–10.30 järjestämässä webinaarissa. Kartoituksen tavoitteena oli koota käytäntöjä ja näkökulmia sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palveluiden arviointiin. Tervetuloa mukaan, ilmoittaudu tilaisuuteen tästä.

Tutustu myös Kuntoutussäätiön maaliskuun 2021 arviointikoulutuksiin!

Kirjoittaja

Henna Harju, erityisasiantuntija, YTM, Kuntoutussäätiö

Harju Henna

Erityisasiantuntija, YTM

0447813151 | henna.harju@kuntoutussaatio.fi


Julkaistu: 20.01.2021
Avainsanat: , , , ,

Jaa sivu!

Simple Share Buttons