Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin edelleen yleistä samoissa riskiammateissa

Suomalaisten kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin on laskenut viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Vaikka vielä 1970-luvulla työikäisten naisten kuolleisuus oli 7-kertaista ja miesten 5-kertaista vuoteen 2016 verrattuna, ovat verenkiertoelinsairaudet edelleen työikäisillä miesten yleisin ja naisilla toisiksi yleisin kuolinsyy. Kuolleisuus on laskenut sairastavuutta nopeammin, mikä saattaa ilman erityisiä ennaltaehkäiseviä toimia johtaa sairastavuuden kasvuun.

Työikäisten kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin ei jakaudu suomalaisten kesken tasaisesti. Riskitekijöitä ovat miessukupuoli ja matalampi sosioekonominen asema. Lisäksi kuolleisuus on korkeampaa työntekijäaloilla ja alhaista asiantuntija-aloilla. Työolosuhteista riskiä kasvattavat työkuorma, matala autonomia, melu ja vuorotyö. Erosta suurin osa selittyy sosioekonomiseen asemaan liittyvillä tekijöillä, kuten koulutuksella ja tuloilla sekä sosioekonomiseen asemaan liittyvillä elämäntavoilla. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat ravinnon rasvapitoisuus ja rasvan laatu sekä tupakointi. Myös korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine ja perinnölliset tekijät altistavat sydän- ja verisuonisairauksille.

Kuntoutussäätiöllä toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin ammattien välisten kuolleisuuseroja. Kuolleisuutta tutkittiin 130 ammattiryhmän välillä vuosina 2000–2015.

Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin oli edelleen yleisempää työntekijäammateissa. Monet ammateista olivat sellaisia, joissa kuolleisuus on ollut korkeaa myös aiemmissa tutkimuksissa. Miehillä korkeaa kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin oli rakennusalan, paperiteollisuuden ja metalli- ja kaivosalan työntekijöillä sekä kuljetusalan ammateissa. Naisilla mukana oli näiden alojen ammattien lisäksi siivoojat, tarjoilijat sekä sairaala- ja hoitoapulaiset. Lisäksi toimistotyöntekijöistä naisilla erottuivat palkanlaskijat- ja vakuuskäsittelijät sekä toimistoapulaiset.

Miesvaltaisilla työntekijäaloilla osin syynä lienee edelleen salliva alkoholikulttuuri, tupakoimisen yleisyys ja ylipaino. Toisaalta erityisesti raskas työ ja melu voivat altistaa verenkiertoelinsairauksille.

Kun verenkiertoelinsairauksista eroteltiin kuolleisuus iskeemisiin sydänsairauksiin ja kuolleisuus aivoverisuonisairauksiin, havaittiin että iskeemisissä sydänsairauksissa riskiammatit ovat pääosin samoja työntekijäammatteja kuin verenkiertoelinsairauksissa. Sen sijaan aivoverisuonisairauksissa oli mukana hieman enemmän myös toimistoammatteja. Naisilla suhteessa korkein kuolleisuus aivoverisuonisairauksiin oli papeilla, ja miehillä mukana korkean kuolleisuuden ammateissa olivat toimistoapulaiset. Miehillä erottui myös yksi hoitoalan ammateista, mielenterveys-, kehitysvammaisten- ja sosiaalialan hoitajat.

Seuraavissa ammateissa kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin oli korkeaa miehillä ja naisilla:

• Rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät
• Kiinteistöhuoltajat
• Vahtimestarit
• Metsätyöntekijät, lomittajat ja kalastajat
• Kemianteollisuuden prosessityöntekijät
• Painajat ja paperituotteiden valmistajat
• Puutavarankäsittelijät
• Paperityöntekijät