Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Tehokkaampaa työllistymistä ruotsalaisella kuntoutusmallilla

Menestyksen avaimina yhteistoiminnassa on koettu olevan kokonaisvaltainen käsitys asiakkaan tilanteesta.

Työkykyä edistävää kuntoutusta vaikeasti työllistyville henkilöille toteutetaan eri viranomaisten ja ammattilaisten yhteistyönä Ruotsissa. Toimintamallin tarkoituksena on vähentää asiakkaiden pompottelua eri tahojen välillä ja toisaalta kehittää ja helpottaa ymmärrystä sekä yhteistyötä niiden kesken. Tavoitteena on myös tehostaa julkisten varojen ja resurssien käyttöä. Yhteistoiminta on paikallista yhteistyötä. Sen rahoittajina ja toteuttajina ovat Kela (Försäkringskassan), Työvoimatoimisto (Arbetsförmedling) sekä kunnat ja lääninhallitus Yhteistoimintaliiton (Samordningsförbund) kautta.

Yhteistoimintaliittoon liittyminen on vapaaehtoista. Vuoden 2016 lopussa Yhteistoimintaliittoja oli 82 ja niihin oli liittynyt 247 maan 290 kunnasta. Erityistä Yhteistoimintaliitoissa on se, että ne ovat riippumattomia organisaatioita, joiden hallituksessa yhteistyöhön osallistuvat julkiset tahot ovat edustettuina. Liittohallitus tukee liittoihin kuuluvien viranomaistahojen välistä yhteistyötä. Se myös vastaa toiminnan seurannasta, arvioinnista, budjetista ja raportoinnista. Vuonna 2016 valtio osallistui 339 milj. kruunulla yhteistoimintaliittojen rahoittamiseen. Kunnat ja maakunta kumpikin rahoittivat toimintaa lisäksi 25 prosentilla valtion osuudesta.

Vuoden 2016 aikana 7633 kuntoutujaa päätti kuntoutuksen. Heistä 13 prosenttia oli työsuhteessa tai opiskelijoina kuntoutuksen alkaessa. Sen päättyessä heidän osuutensa oli noussut 33 prosenttiin. Tyypillisin kuntoutujien saama tukimuoto ennen kuntoutusta oli toimeentulotuki. Tuen saajien osuus väheni kuntoutuksen päättyessä 12 prosenttia.

Onnistuminen edellyttää ymmärrystä osaamisesta sekä eri toimijoiden keskinäistä luottamusta. Yhteistyötä ovat haastaneet byrokratia, eri ammatti- ja organisaatiokulttuurit ja arvot sekä omien etujen vahtiminen. Kehittämisen kohteina ovat edelleen työn organisointi ja johtaminen. Haasteena toiminnassa on suuret investoinnit ja toisaalta se, että säästöt julkisissa menoissa näkyvät viiveellä.

Lisätietoja:

Försäkringskassan: Uppföljning av samordningsförbundens insatser. 2017.

Ruys-Hagberg A: Ruotsalainen kuntoutuksen innovaatio – uudenlaisen yhteistoimintamallin avulla tukea vaikeasti työllistyville asiakkaille. Luento. Kuntoutuspäivät 7.6.2018.

Kirjoittaja:

Heikkilä Marja

Tutkija, työurien rakentaja

040 837 2531 | marja.heikkila@kuntoutussaatio.fi


Simple Share Buttons