Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Sydänkuntoutus on vaikuttavaa, mutta onko kuntoutuksen saaminen sattumanvaraista?

Sydänkuntoutuksella on todettu olevan useita suotuisia vaikutuksia, tästä huolimatta sydänkuntoutuksen toteutuminen Suomessa on puutteellista. Vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen, mikä on alle eurooppalaisen keskiarvon. Sairaalavaiheessa käytännöt ovat vielä melko yhtenäiset, mutta ohjauskäytännöt jatkokuntoutukseen vaihtelevat. Muistaako tai tietääkö lääkäri, minne lähettää potilaan kuntoutukseen? Tietääkö, millaiseen kuntoutukseen on potilaan lähettämässä ja tarvitaanko lähetettä? Onko hoitoketju riittävän selkeä, jotta vastuu kuntoutukseen löytämisestä ei jäisi potilaalle? Suomalaiset kuitenkin ovat halukkaita osallistumaan sydänkuntoutukseen. Yli 80 prosenttia niistä, joille sydänkuntoutusta suositellaan, siihen myös osallistuu.

Sydänkuntoutuksen myönteiset vaikutukset ja sattumanvarainen saatavuus nousivat esiin Sydänpotilaiden kuntoutus Suomessa -seminaarissa. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu seminaari oli osa Duodecimin Käyvän hoidon ja Kelan kuntoutussuositusten implementointi -hanketta ja se järjestettiin 13.3.2017 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.

On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että etenkin liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa hoitoa yhdistettynä sepelvaltimotautipotilaan muuhun tavanomaiseen hoitoon sekä kliinisesti että kustannuksiltaan. Liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää kuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta. Toisaalta useissa tutkimuksessa liikunnallinen kuntoutus on yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin, jolloin liikunnan itsenäistä vaikutusta ei voi aina erottaa kokonaan muista elintapamuutoksista. Tutkimusaineistot myös painottuvat edelleen keski-ikäisiin miehiin, joskin aineistot ovat monipuolistumassa.

Myös Kuntoutussäätiössä toteutetuissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on kuntoutuksella saatu aikaan myönteisiä elintapamuutoksia. Kuntoutuksen avulla on kyetty alentamaan sydän- ja verisuonisairauden vaaratekijöiden tasoa muun muassa ikääntyneillä sepelvaltimotautipotilailla ja työikäisillä, valtimotautien osalta korkean riskin ryhmään kuuluvilla naisilla. Kuntoutuksella oli myös myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden kokemaan elämänlaatuun.

Suomessa ei ole valtakunnallista, velvoittavaa ohjeistusta sydänkuntoutuksen järjestämisestä. Toimijoita on paljon, mutta koordinaatio puuttuu. Monin paikoin sydänkuntoutusta ei ole terveydenhuollon toimesta järjestetty lainkaan sairaalavaiheen jälkeen. Tarjolla olevat kuntoutuksen sisällöt vaihtelevat, eikä toiminnan tuloksellisuuden seurantaa yleensä ole. Vain osassa Suomen terveyskeskuksia toteutetaan Suomen Sydänliiton kehittämää Tulppa-kuntoutusta. Kuntoutussäätiössä on parhaillaan käynnistymässä Suomen Sydänliiton toimeksi antamana Tulppa-kuntoutusta koskeva vaikuttavuustutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää laajasti Tulppa-kuntoutuksen toimivuutta sekä vaikuttavuutta kontrolloidun asetelman avulla.

Valtakunnallinen ohjeistus sydänkuntoutuksen osalta olisi tarpeen. Esimerkiksi Britanniassa on pitkät perinteet sydänkuntoutuksen seurannasta sisältäen vuosittaiset auditoinnit. Suurin hyöty saadaan hoitoketjussa oikea-aikaisella ja oikein kohdistuvalla kuntoutuksella. Nykytilanteessa sopivan kuntoutusmuodon saaminen edellyttää toipilasvaiheessa olevalta potilaalta aktiivisuutta ja sitkeyttä monin paikoin. Sydänkuntoutukseen ohjausta olisi tarvetta kehittää joustavammaksi ja sujuvammaksi. Hoitoketjun tulisi olla katkeamaton ja sydänkuntoutusta saatavilla oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pietilä Piia

Tutkija

045 636 1388 | etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi

Gustavsson-Lilius Mila

Erikoistutkija, voimavarasuunnittelija, PsT

044 781 3116 | mila.gustavsson-lilius@kuntoutussaatio.fi



Kommentoi artikkelia

Simple Share Buttons