Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Maahanmuuttajien työllistyminen – miksi se on niin vaikeaa?

Usean vuoden kokemus uravalmentajana toimimisesta saa minut kirjoittamaan asiasta, josta henkilökohtaisesti olen hyvin huolissani. Suomeen on viime vuosina muuttanut 30 000 ulkomaalaista, ja maassamme asuu tällä hetkellä noin 250 000 ulkomaan kansalaista. Heidän työllistymisensä on kuitenkin paljon hankalampaa kuin kantaväestön. Siihen on varmasti monia syitä.

Useiden työllistymistä vaikeuttaa puutteellinen kielitaito. Onko sillä kuitenkaan loppupeleissä merkitystä, jos somalialaisen siivoojan kielitaito ei riitä kaikkien yksittäisten sanojen ymmärtämiseen, vaikka he ymmärtävät pääpiirteittäin ohjeet hyvin? Tai jos venäläinen autonkuljettaja puhuu suomea murtaen? Lähetyksen perille vienti oikeaan osoitteeseen jää harvoin kiinni puutteellisesta kielitaidosta. Kyse on mielestäni myös työnantajien asenteista.

Tunnetusti, mitä laajemmat verkostot maahanmuuttajalla on, sitä helpompi hänen on saada palkallinen työpaikka. Kun saataisiin yhä useampi työnantaja mukaan maahanmuuttajien työllistämistalkoisiin, sitä helpompaa työllistyminen olisi jatkossa. Mutta edelleen maassamme on liian vähän näitä pioneereja, jotka raivaavat tilaa muiden maahanmuuttajien työllistymiseen.

Olisi hienoa, mikäli yhä useampi maahanmuuttaja työllistyisi vakituiseen työsuhteeseen muutekin kuin perustamalla oman yrityksen. Rohkenen väittää, että kyse ei ole myöskään suomalaisen työkulttuurin tuntemattomuudesta. Monet ovat käyneet erilaisilla TE-toimiston organisoimilla kursseilla, heillä on lapsia yhteiskunnan rattaiden osina muun muassa koululaisina tai he kuuluvat erilaisiin vapaaehtoisjärjestöihin. Maahanmuuttajat pitävät työn tekemistä hyvin tärkeänä kotoutumisen kannalta. Erityisesti maahanmuuttajanaiset hyötyisivät työpaikan saamisesta, sillä heidän vuorovaikutuksensa kodin ulkopuolelle on usein vähäistä ilman työpaikkaa.

Erilainen kulttuuritausta vaikuttaa paljon työn saamisen mahdollisuuksiin. Esimerkiksi venäläisillä on usein helpompi saada työtä kuin afrikkalaistaustaisilla. Eteläiseltä pallonpuoliskolta maahamme muuttavat tulisivat mielellään hommiin esimerkiksi pelloille tai mopin varteen. Siis paikkoihin, joihin yhä useampi suomalainen sanoo ei kiitos.

Miksi työnantajien asenteet maahanmuuttajien palkkaamista vastaan ovat niin jyrkät? Olemmeko olleet liian kauan eristäytyneinä omiin koteloihimme, ettemme näe kaikkea sitä potentiaalia, mikä maahanmuuttajissa on. Ei riitä, että vastaanotamme kiintiöpakolaisia. Heidät olisi saatava integroiduttua myös yhteiskuntaamme. Millä muulla tavoin se onnistuisi kuin palkkaamalla maahanmuuttaja? Työkaluja palkallisen työpaikan saamiseen olisi monia kokeilusta koulutukseen ja työpaikkavierailuihin. Vaikutukset ovat kauaskantoiset ja koko heidän yhteisöitään rikastuttava asia. Eräs valmennettavani totesi hiljattain: ”palkallisen työpaikan lisäksi hommasit minulle kokonaisen sosiaalisen verkoston”.

Tallenna

Tallenna



Julkaistu: 28.03.2017
Avainsanat: , , , ,

Jaa sivu!

Simple Share Buttons