Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat eivät koske vain pienten lasten vanhempia

Kuntoutussäätiön tutkimuksessa 50-64-vuotiasta palkansaajista noin puolella oli kodin ulkopuolisia huolenpitovastuita. Huolenpitovastuut aikuisista olivat yleisempiä kuin huolenpitovastuut lapsista. Aikuisten auttamisessa näyttäisi olevan kyse yleensä omien tai puolison vanhempien auttamisesta, kun taas kotitalouden ulkopuolisten lasten auttaminen näyttäisi olevan ennen kaikkea lastenlapsista huolehtimista.

Huolenpitovastuut työnteon ohella voivat kuitenkin kuormittaa. Liiallinen kuormitus taas voi johtaa kuntoutustarpeeseen. Tutkimuksessamme kuntoutustarpeen kokemisen havaittiin olevan muita yleisempää niillä ikääntyvillä palkansaajilla, joilla oli huolenpitovastuita sekä lapsista että aikuisista. Naisilla jo huolehtiminen lastenlapsista näyttää lisäävän heidän kuntoutustarvettaan.

Vanhempien auttaminen näyttäisi olevan vahvemmin yhteydessä resursseihin ja auttamismahdollisuuksiin kuin lasten auttaminen. Saattaa myös olla, että vaikkei itse palkkatyö olisi niin vaativaa, kuormittavuus syntyy yhdessä lastenhoidon kanssa. Kokevatko naiset lastenlasten hoitamisen velvollisuudekseen tai haluavat tehdä sitä, vaikka eivät oikein jaksaisikaan?

Omaishoidon vahvistaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Toisaalta hallituksen toteuttamat työajanpidennykset vaikuttanevat ennen kaikkea aikuisista huolehtimiseen. Omaishoitotavoitteet ja työnajanpidennykset ovatkin ristiriidassa keskenään. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto taas saattaa johtaa tilanteeseen, jossa isovanhemmat paikkaavat päivähoitojärjestelmän puutteita.

Suunnitelmia tehdessä tulisikin huomioida myös perheiden kuormittuminen. Toivottavaa olisi, ettei ikääntyville työntekijöille kertyisi samanaikaisesti liikaa huolenpitovastuuta sekä lapsista että aikuisista. Aiempien tutkimusten mukaan hoivavastuut voivat jopa parantaa ikääntyvien elämänlaatua. Lapsenlapsia hoitavat myös elävät muita pidempään. Tämä kuitenkin edellyttää yhteiskunnan tukea ja hoivavastuun pysymistä kohtuullisena.

On tärkeää, että työelämän joustoilla voidaan helpottaa kuormitusta elämäntilanteen mukaan. Työnantajien tulisi huomioida myös ikääntyvien työntekijöiden erilaiset perhetilanteet. Väestöliiton vetämässä Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa kehitetään työpaikkoja perheystävällisemmäksi. Yksi esimerkki tällaisesta on viikon palkallinen loma, jonka DNA tarjoaa kaikille niille työntekijöilleen, joille on syntynyt lapsenlapsi. Ikääntyvän työntekijän antama apu vanhukselle tai lapsiperheelle on usein korvaamatonta. Vanhusten hoivaan on myös tärkeää tarjota riittävästi erilaisia vaihtoehtoja ja yhteiskunnan tukea. Myös lapsiperheissä on hyvä ottaa huomioon ja keskusteluun työssäkäyvien isovanhempien jaksaminen lastenhoitoapuun liittyen. Näin voidaan helpottaa ikääntyvien työntekijöiden ”ruuhkavuosia”.

Aineistona tutkimuksessa oli Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 50–64-vuotiaat vastaajat (N=4406) vuosilta 2003, 2008 ja 2013. Työolotutkimuksen kohdejoukkona ovat Suomessa asuvat suomen- tai ruotsinkieliset palkansaajat. Tutkimus tehtiin Raha-automaattiyhdistyksen (nyk. STEA) rahoituksella.

 

Hanna Rinne, Aurora Saares ja Riikka Shemeikka: Koettu kuntoutustarve ja huolenpitovastuut ikääntyvillä  työntekijöillä. Työelämän tutkimus 3/2016.

Rinne Hanna

Tutkija

044 781 3104 | hanna.rinne@kuntoutussaatio.fi


Simple Share Buttons